Bokseri

Bokseri on tyypillisesti iloinen, energinen, kiintynyt omaan perheeseensä ja uskollinen.

  • FCI-ryhmä: 2 – Molossityyppiset, mastiffityyppiset koirat
  • Rodun alkuperämaa: Saksa
  • Käyttötarkoitus: Seura-, suojelu- ja palveluskoira
  • Koko:
    • Urokset: yli 30 kg, 57–63 cm
    • Nartut: yli 25 kg, 53–59 cm
  • Keskimääräinen elinikä: 8 vuotta 5 kuukautta

Bokseri polveutuu saksalaisista bullenbeissereista eli häränpurijoista, joita käytettiin alun perin suurriistan metsästyksessä sekä myöhemmin taistelu- ja vartiointitehtävissä. Nykyinen bokseri kehittyi 1800-luvun lopulla Saksassa, kun rodusta alettiin jalostaa monipuolista käyttökoiraa armeijan, vartioinnin ja suojelun tarpeisiin. Ensimmäisessä maailmansodassa bokseri vakiinnutti asemansa sotakoirana, ja vuonna 1924 se tunnustettiin Saksassa virallisesti työkoiraksi.  

Kuva Timo Kokko

Nykyään bokseri tunnetaan ennen kaikkea harrastus-, palvelus- ja seurakoirana, mutta sen taustalla näkyvät yhä rohkeus, itsenäinen työskentelyhalu ja käyttöominaisuudet. 

Bokseri on ihmisystävällinen, valpas sekä rohkea, mutta tasapainoinen ja helposti luettava koira. Rotu on aktiivinen ja tarvitsee sekä liikuntaa että aivotyöskentelyä. Bokseri oppii hyvin, mutta koulutuksessa tarvitaan johdonmukaisuutta ja jämäkkyyttä. Moni bokseri säilyttää leikkisän ja nuorekkaan käytöksen pitkälle aikuisikään. 

Kuva Timo Kokko

Haasteina voivat olla vilkkaus, voimakkuus ja toisinaan pidättyväinen tai epäluuloinen suhtautuminen vieraisiin. Osa boksereista suhtautuu myös varauksellisesti vieraisiin koiriin. Riittämättömät virikkeet voivat näkyä esimerkiksi tavaroiden tuhoamisena tai muuna ei-toivottuna käyttäytymisenä.  

Yleinen terveystilanne, tunnetut perinnölliset sairaudet ja alttiudet 

Bokserilla esiintyy useita perinnöllisiä sairauksia. Merkittävimpiä terveysriskejä ovat: 

  • erilaiset kasvaimet ja syöpäsairaudet 
  • spondyloosi 
  • sydänsairaudet (erityisesti aortta- ja pulmonaalistenoosi)
  • lonkkaniveldysplasia 
  • puhkeamattomat hampaat ja niiden mahdollisesti aiheuttamat leukaluukystat 
  • munuaissairaudet 
  • atopia
  • välimuotoinen lanneristinikama (LTV) 

Yleisimmiksi kuolinsyiksi on todettu erityisesti kasvaimet, sydänsairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. 

Viralliset terveystutkimukset


PEVISA-ohjelma

Rotu kuuluu perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan PEVISAan.

Pentueen vanhemmilla tulee astutushetkellä olla virallinen lonkkakuvaus- ja selkäkuvauslausunto sekä voimassa oleva sydämen kuuntelutulos. Rekisteröinnin raja-arvo on lonkkaniveldysplasian aste C. Vaihtoehtoisesti pentueen vanhempien lonkkaindeksien keskiarvon tulee astutushetkellä olla vähintään 101.

Selkäkuvaus voidaan tehdä aikaisintaan 24 kk iässä. Rekisteröinnin raja-arvo on spondyloosilausunnon aste 3 ja tämän tuloksen saanut koira voidaan parittaa vain tuloksen 0 tai 1 saaneen koiran kanssa.

Vastustettavat sydänsairaudet aortta- ja pulmonaalistenoosi. Sydänkuuntelu voidaan tehdä aikaisintaan 12 kk iässä ja tulos on voimassa 24 kk. Mikäli sivuääni kuuluu tai tulos on epävarma, on koiran sydän tutkittava ultraäänitutkimuksella (aikaisintaan 24 kuukauden iässä) ennen astutusta. Ultraäänitutkimuksen tulokset normaali ja avoin ovat hyväksyttäviä. Jos koira saa ultraäänitutkimuksessa tuloksen avoin, on tulos voimassa 12 kk. Koiraa ei saa käyttää jalostukseen, jos tutkimuksissa löytyy joku sydänsairaus. Ultraäänitutkimusta ei tarvitse uusia, jos koira on saanut tuloksen terve. Jos koiralle on tehty ultraäänitutkimus, ei myöskään auskultaatiotutkimusta tarvitse uusia. Jos koiran tulos ultraäänitutkimuksesta on avoin, voidaan koira parittaa vain sellaisen koiran kanssa, jonka lausunto on auskultaatiossa ”ei sivuääniä” tai ultraäänitutkimuksessa ”normaali”.

Uroksen pitää astutushetkellä olla vähintään 24 kk ikäinen. 

Ulkomaisia koiria koskevat poikkeukset

Ei vaadita selkä- eikä sydäntutkimustulosta. Ulkomaisen koiran pitää astutushetkellä olla vähintään 24 kk ikäinen (narttu 1, uros 2 pentuetta). 


Lisäksi suositellaan: 

  • LTV-lausuntoa 
  • sydämen ultraäänitutkimusta  

Rodun terveyden myönteiset kehityssuunnat 

Bokserikannan terveys Suomessa on kehittynyt myönteisesti sekä lonkkien että spondyloosin osalta. Vuosina 2016–2025 D–E-lonkkaisten osuus laski 16,8 %:sta 13,8 %:iin ja A–B-lonkkaisten osuus nousi 43,7 %:sta 46,7 %:iin. Spondyloosissa vakavien löydösten (asteet 3–4) osuus laski vuosina 2008–2024 20,9 %:sta 17,9 %:iin, ja hyvien tulosten (asteet 0–1) osuus nousi 55 %:sta 58 %:iin.  

Bokseri tarvitsee runsaasti liikuntaa sekä päivittäistä aivotyöskentelyä. Pelkkä lenkkeily ei useimmille yksilöille riitä. 

Kuva Timo Kokko

Rotu soveltuu monipuolisiin harrastuksiin, kuten: 

  • palveluskoiralajeihin 
  • rally-tokoon 
  • tokoon 
  • nose workiin 
  • pelastuskoiratoimintaan 

Bokseri sopii aktiiviselle omistajalle, joka haluaa harrastaa ja tehdä koiran kanssa yhdessä. 

Bokseri voi sopia myös ensimmäiseksi koiraksi, jos omistaja on valmis panostamaan koulutukseen ja aktivointiin. 

Rotu kiintyy voimakkaasti perheeseensä ja soveltuu yleensä hyvin lapsiperheeseen. Sosiaalistamiseen kannattaa panostaa pennusta asti, jotta koira oppii suhtautumaan luontevasti vieraisiin ihmisiin, koiriin ja erilaisiin ympäristöihin. 

Työkoirataustansa vuoksi bokseri tarvitsee selkeät rajat, johdonmukaista kasvatusta ja mahdollisuuden käyttää energiaansa rakentavalla tavalla. 

Kuva Timo Kokko

Turkin hoito

Bokserin turkki on lyhyt, sileä ja helppohoitoinen. Turkki tarvitsee vain säännöllistä harjausta ja pesua tarvittaessa. Karvanlähtöä esiintyy ympäri vuoden, mutta turkinhoidon tarve on vähäinen. 

Rotuneuvonta auttaa rodusta kiinnostuneita löytämään lisätietoa ja arvioimaan rodun soveltuvuutta omaan elämäntilanteeseen. Rotuneuvonnan yhteystiedot löydät yhdistyksen nettisivuilta.

Tutustu lisää!

Lue Koiramme-lehdestä

Pääyhteistyökumppanimme

PrimaDog-logo
Agria Eläinvakuutus -logo
Showlink-logo
Paikka-logo