- FCI-ryhmä: 9 – Seurakoirat
- Rodun alkuperämaa: Ranska ja Belgia
- Käyttötarkoitus: Seurakoira
- Koko:
- Urokset noin 5-8 kg / 23-30 cm
- Nartut noin 4-7 kg / 23-30 cm
- Keskimääräinen elinikä: 12–15 vuotta, usein hyvällä hoidolla jopa pidempään
Historia ja käyttötarkoitus
Bichon Frisé kuuluu vanhaan bichon-rotujen ryhmään, johon kuuluvat myös esimerkiksi maltankoira ja havannankoira. Rodun juuret ulottuvat Välimeren alueelle, missä pieniä valkoisia seurakoiria tunnettiin jo vuosisatoja sitten.
Rotu levisi erityisesti Espanjaan, Italiaan ja Ranskaan kauppiaiden ja merimiesten mukana. Renessanssin aikana bichonit olivat suosittuja Euroopan hoveissa ja aateliston seurakoirina. Myöhemmin, kun niiden suosio hovikoirina väheni, niitä nähtiin myös katusoittajien ja
sirkustaiteilijoiden mukana, sillä ne oppivat temppuja nopeasti ja nauttivat ihmisten huomiosta. 1900-luvulla rotu elvytettiin erityisesti Ranskassa ja Belgiassa, ja nykyinen Bichon Frisé vakiintui seurakoiraroduksi.
Luonteenpiirteet

Bichon Frisé tunnetaan iloisena, sosiaalisena ja ihmisläheisenä seurakoirana. Rodun tavoitteena on ollut luoda miellyttävä ja helposti lähestyttävä perhekoira, mikä näkyy sen luonteessa edelleen. Yksilöiden välillä on kuitenkin eroja, ja myös kasvatuksella, sosiaalistamisella sekä perimällä on suuri merkitys.
Bichon Frisé on yksi harvoista roduista, jonka ensisijainen jalostustarkoitus on ollut ihmisen seurana eläminen. Sen käyttäytymisessä näkyvät ennen kaikkea sosiaalisuus, yhteistyöhalu
ja kiintymys ihmisiin. Rodun omistajan on hyvä ymmärtää, että vaikka bichon on pieni, se tarvitsee päivittäistä liikuntaa, virikkeitä ja ennen kaikkea läheistä yhdessäoloa perheensä kanssa. Tämä tekee siitä erinomaisen seurakoiran, mutta samalla rodun, joka ei yleensä
viihdy yksinäisessä tai hyvin passiivisessa elämäntavassa.
Terveystilanne
Viralliset terveystutkimukset
Bichon frisé on yleisesti pitkäikäinen ja melko terve rotu, jonka keskimääräinen elinikä on 13–15 vuotta (monet elävät vanhemmaksikin). Jalostuskoirille suositellaan virallisia silmä- ja
polvitutkimuksia ennen jalostuskäyttöä.
PEVISA-ohjelma
Rotu kuuluu perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan PEVISAan.
Pentueen vanhemmilla tulee astutushetkellä olla voimassa oleva silmätarkastus- ja polvilausunto. Silmätarkastuslausunto ei saa astutushetkellä olla 12 kk vanhempi.
Koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä, jos sillä on todettu KAT (katarakta), PRA tai tRD. Jos koiralla on todettu mRD tai gRD, on se paritettava RD:n suhteen terveen koiran kanssa. Rekisteröinnin raja-arvona on patellaluksaation aste 1.
Koiran tulee olla astutushetkellä vähintään 18 kk ikäinen.
Uroksen Suomessa rekisteröitävä jälkeläismäärä voi olla korkeintaan 100 pentua. Viimeinen rajan ylittävä pentue rekisteröidään kuitenkin kokonaisuudessaan.
Ulkomaisia koiria koskevat poikkeukset
Ei vaadita silmä- eikä polvilausuntoa (uros 2 pentuetta).
Rodun terveyden myönteiset kehityssuunnat
Vaikka rodulla esiintyy perinnöllisiä sairauksia, sitä pidetään yleisesti ottaen hyvinkin terveenä rotuna.
Kataraktatilanne
Kaihitilanne on parantunut, mihin on saattanut vaikuttaa jalostuskoirien (erityisesti urosten)iän nousu.
Jalostuksen ohjaus
Rodulla on voimassa oleva PEVISA-ohjelma (2024–2028), jonka avulla silmä- ja polviterveyttä seurataan järjestelmällisesti. Ikä- ja jälkeläismäärärajoitukset tukevat pitkäjänteistä terveystyötä ja jalostuspohjan hallintaa.
Lonkkakuvaukset
Jalostusyksilöille suositellaan lonkkakuvausta, ja kuvausmäärät ovat olleet hienoisessa kasvussa viime vuosina.
Vapaaehtoiset sydänkuuntelut ovat olleet nousussa ja on tärkeä osa sydänterveyden seurantaa ja tarjoavat arvokasta tietoa jalostuksen tueksi.
Liikunta ja koulutettavuus
Bichon frisé tarvitsee kohtuullisesti, mutta säännöllisesti liikuntaa. Rodun edustaja tarvitsee sekä fyysistä, että älyllistä aivotyöskentelyä, sillä rotu on luonteeltaan energinen, älykäs ja
oppivainen. Bichon on parhaimmillaan sekä sohvaperuna, että aktiivisesta toiminnasta omistajan kanssa nauttiva rotu.
Fyysistä, monipuolista ja aktiivista liikuntaa vähintään tunnista kahteen päivässä, aivotyöskentelyä vartista puoleen tuntiin. Älyllinen väsyttäminen on tälle rodulle usein tehokkaampaa, kuin pelkästään pallon perässä juokseminen.
Bichon frisé on historiallisesti toiminut temppukoirana ja viihdyttäjänä, joten se rakastaa haasteita ja huomiota. Aktivointilelut, nuuskumatot- ja leikit, ongelmaratkaisut ovat bichonille
hyvää virikettä. Rotu haluaa olla kaikessa mukana ja jo pelkkä mukana kulkeminen arjen askareissa, tai uusissa ympäristöissä toimii hyvänä sosiaalisena virikkeenä.
Muut ominaisuudet
Bichon frisé sopii tyypillisiltä luonteenpiirteiltään erinomaisesti ensimmäiseksi koiraksi, eikä se vaadi aikaisempaa koirakokemusta. Rotu on tunnettu helposti lähestyttävästä, ystävällisestä ja joustavasta luonteestaan, minkä vuoksi se onkin yksi suosituimmista aloittelijaystävällisistä roduista. Rotu on luonnostaan erittäin ystävällinen, sosiaalinen ja avoin, niillä ei ole vahvaa vahtiviettiä tai puolustushaluja. Bichoni haluaa tehdä omistajansa iloiseksi, se antaa anteeksi pienet kokemattomat omistajan tekemät koulutusvirheet, kunhan sitä kohdellaan ystävällisesti.
Pieni koira on fyysisesti helppo hallita eri tilanteissa, mikä tuo turvaa ensimmäistä koiraansa opettelevalle omistajalle. Vaikka rotu on helppo, se ei ole täysin vaivaton. Ensimmäisen koiran ottajan on hyvä ymmärtää rodun helpot puolet sekä ne kohdat, jotka vaativat sitoutumista ja työtä, kuten turkinhoito, mikä voi ensikertalaisen yllättää, mutta on palkitseva yhteistä aikaa koiran kanssa ja minkä lopputuloksesta – puhtaasta koirasta, nauttii sekä omistaja että koira itse.

Turkin hoito
Bichon frisén turkki on laadultaan poikkeuksellisen pehmeä, tiheä ja kiharainen. Oikein hoidettuna turkki tuntuu joustavalta, joka palautuu muotoonsa, kun sitä painaa kädellä. Lisäksi säännöllinen ja oikein hoidettu turkki on rodun yksi tunnetuimmista ”käyntikorteista” ja ihailun kohteista rodussa.
Bichonin turkki koostuu pehmeästä ja äärimmäisen tiheästä aluskarvasta, sekä hieman karkeammasta, kiharaisesta päällyskarvasta. Rodulla on niin sanotusti yhteen liittynyt
karvatuppi (compound hair follicle), mikä tarkoittaa, että sekä pehmeä aluskarva, että karkeampi päällyskarva kasvavat samasta karvatupesta. Karvatupesta nousee yksi paksumpi pääkarva (päällyskarva) ja sen ympäriltä useita ohuempia sivukarvoja (aluskarva). Tämä yhdistelmä luo rodulle ominaisen, ”puffimaisen” ja ilmavan ulkonäön. Rotu on niin sanotusti karvalähdötön. Se ei pudota kuollutta karvaa ympäristöön, vaan irtokarva jää turkkiin kiinni,
jonka vuoksi rotu on usein myös allergikoille sopivampi, kuin monet muut rodut. Tämä biologinen rakenne on syy siihen, miksi bichonin turkinhoitoa kuvaillaan vaativaksi.
Koiran turkin on oltava väriltään puhtaan valkoinen. Pennuilla voi kuitenkin esiintyä hieman kermansävyisiä tai rusehtavia vivahteita korvissa tai rungossa, mutta nämä häviävät aikuistumisen myöten.
Turkin laatu muuttuu merkittävästi koiran kasvaessa, mikä usein yllättää ensikertalaisen. Pennun turkki on erittäin pehmeä, pumpulimaista ja usein melko suora tai vain laineikasta ja se on myös helppohoitoinen, eikä takkuunnu herkästi. Pennun kasvaessa ja tulleessa noin 6 kk – 8kk ikään, alkaa turkinhoidossa kriittiset ajat. Pentukarva vaihtuu karkeammaksi aikuiskarvaksi. Tällöin irtoava pentukarva takkuuntuu aikuiskarvan sekaan hetkessä. Tässä iässä koira voi mennä takkuun lähes yhdessä yössä, ja harjausta tarvitaan jopa päivittäin. Bichon frisén turkki saavuttaa lopullisen, joustavan ja kiharalinjaisen rakenteensa noin kahden vuoden ikäisenä. Aikuisturkkia on helpompi hallita säännöllisillä hoitotoimenpiteillä.
Bichon frisén turkki vaatii säännöllistä huoltoa. Turkinpesu ei ole vain puhtauden kysymys, vaan ennen kaikkea terveyskysymys. Laiminlyöty turkinhoito voi muuttaa koiran elämän tukalaksi takkupainajaiseksi. Turkinhoitoon kannattaa panostaa heti pennun saavuttua uuteen kotiin. Kasvattajat ovat jo totuttaneet pentuja pesuun ja föönauksen, joten niistä lähtökohdista on helppo jatkaa.
Suositeltavaa on panostaa turkinhoidon hyviin välineisiin, mitkä kestävät käytössä ja millä turkinhoito on helppoa. Hyvä karsta, kampa, shampoo, hoitoaine, tehofööni, kynsisakset ja trimmaussakset koiran siistimistä varten. Turkinhoidon yhteydessä kannattaa muistaa myös koiran turvallisuus, eli varmista, että hoitotoimenpiteen aikana koiralla on liukumaton alusta ja koira ei pääse hyppäämään korkealta alas. Koiran nopeus päästää epämiellyttävästä tilanteesta pois, voi yllättää negatiivisesti.
Missä tahansa iässä koira on, on vain pinnallinen harjaus hyödytöntä. Koiran turkki täytyy karstata ihoa myöten auki, koska takkuuntuminen alkaa suoraan ihorajasta. Turkin peseminen ilman selvitystä tekee takuista huopalevyjä ja lukitsee takut entistä tiiviimmin, sillä irronnut aluskarva ei pääse putoamaan pois / sitä ei poisteta turkista, vaan se kietoutuu välittömästi saman karvatupen päällyskarvojen ympärille.
Turkin laadun mukainen shampoo on ihoystävällinen ja riittoisa. Edulliset tuotteet ovat hyvin usein bichonin turkille ja iholle ns. liian peseviä ja kuivattavia. Kannattaa muistaa, että koiran pH on erilainen kuin ihmisen, joten ihmisten shampoot ja hoitoaineet eivät sovellu. Laadukas shampoo puhdistaa turkista lian, mutta se ei pese pois ihon luonnollisia rasvoja. Jos iho kuivuu, se alkaa kutista, hilseillä ja tuottaa liikaa talia, mikä saa turkin haisemaan ja takkuuntumaan entistä nopeammin. Ne sisältävät myös tärkeitä ainesosia (kuten proteiini ja keratiini), jotka ravitsevat karvaa sisältäpäin. Joustava karva kestää harjausta katkeamatta, kun taas kuiva karva napsahtaa poikki ja muodostaa välittömästi takun.
Monen muun rodun kohdalla hoitoaine on vapaaehtoinen luksustuote, mutta bichonille se on arjen työkalu. Kun shampoo puhdistaa ja avaa karvan pinnassa olevat suomut, jotta lika saadaan pois, niin hoitoaine sulkee ne, jotta karva ei jää karheaksi kuin tarranauha. Hoitoaine auttaa turkkia hylkimään likaa paremmin ja estää turkin kuivumista ja sähköistymistä, tekemällä turkista vahvemman ja kimmoisan. Turkkia on myös paljon helpompi kammata ja karstailla.
Bichoni kuivataan pesun jälkeen föönillä täysin kuivaksi, ihoa myöten. Huolellinen föönaus on se vaihe, jossa bichonista luodaan se kuuluisa valkoinen pumpulipallo. Koska bichonin karva pyrkii luonnostaan tiukalle korkkiruuvikiharalle, niin turkki kuivataan tehokkaalla föönillä, samalla karstalla suoraksi harjaten, jotta kiharat saadaan auki ja suoraksi. Suora ja hyvin kuivatettu karva on moninkertaisesti helpompi pitää takuttomana, kuin takkuun vetäytynyt kihara. Ilmava ja puhdas turkki antaa suojaa iholle lialta, kuumuudelta ja muilta ympäristön rasitteilta.
Koska bichonin turkki on tiheä, se voi itsestään kuivuessaan pysyä kosteana ihoa myöten jopa vuorokauden, joten turkin hyvä kuivaus on olennaisessa roolissa. Lämmin ja kostea iho on täydellinen kasvualusta bakteereille ja hiivalle, mikä voi johtaa ihotulehduksiin. Koiran trimmaus suoritetaan vain pestyyn ja puhtaaseen, hyvin kuivatettuun turkkiin.
Bichon frisé ry:n nettisivuilta löytyy hyvät ohjeet bichonin trimmaukseen ja Suomessa on paljon ammattitautoisia trimmaajia, jos omat taidot eivät tahdo riittää. Tärkein on turkin säännöllinen hoito, takuton ja puhdas koira.
Rotuyhdistys tukena
Yhdistys auttaa rodusta kiinnostuneita tarjoamalla verkkosivuillaan kattavasti tietoa bichon frisé -rodusta, sen terveydestä, hoidosta, luonteesta sekä vastuullisesta koiranhankinnasta. Rodusta kiinnostuneita kannustetaan tutustumaan rotuun huolellisesti ennen hankintapäätöstä sekä valitsemaan vastuullinen kasvattaja. Lisäksi yhdistyksen sivuilla on selkeästi esillä sitoumuskasvattajalista. Sitoumuskasvattaja on kasvattaja, joka on sitoutunut
noudattamaan yhdistyksen asettamia kasvatus- ja jalostusperiaatteita sekä vastuullisen
koirankasvatuksen käytäntöjä.
Yhdistys tukee rodusta kiinnostuneita myös järjestämällä erilaisia tapahtumia, koulutuksia ja harrastustoimintaa. Toimintaan kuuluu esimerkiksi vuosittain järjestettävä erikoisnäyttely sekä satunnaisesti eri puolilla Suomea järjestettäviä trimmauskursseja. Ajankohtaisista
asioista tiedotetaan yhdistyksen verkkosivuilla sekä Facebook- ja Instagram-kanavissa.
Yhdistyksellä on verkkosivuillaan sekä pentuvälitys että sitoumuskasvattajien yhteystietolistaus. Pentuvälityksessä julkaistaan ainoastaan sitoumuskasvattajien pentueita ja pennuista kiinnostuneet voivat ottaa suoraan yhteyttä kasvattajiin ilmoituksissa olevien tietojen perusteella.








