- FCI-ryhmä: 5 – Pystykorvat ja alkukantaiset koirat
- Rodun alkuperämaa: Japani
- Käyttötarkoitus: Metsästys- ja vahtikoira
- Koko:
- Urokset: 66-71 cm
- Nartut: 61-66 cm
- Keskimääräinen elinikä: noin 10 vuotta
Historia ja käyttötarkoitus
Amerikanakita on alun perin toiminut taistelu-, metsästys-ja vahtikoirana, mutta nykyisin se on ennen kaikkea seurakoira, joka kiintyy vahvasti omaan perheeseensä. Harrastuksissa amerikanakita sopii monipuolisiin lajeihin, mutta tavoitteellinen kilpaurheilu ei yleensä ole rodulle ominaisin valinta poikkeuksia lukuunottamatta.
Luonteenpiirteet
Amerikanakita on itsenäinen, ystävällinen, älykäs, omanarvontuntoinen ja vahvatahtoinen. Se on kotona rauhallinen ja tarkkaileva, ja kiintyy syvästi omaan perheeseensä, joten se ei sovellu pelkästään ulkokoiraksi. Useimmilla on leikkisä puoli, jonka ne näyttävät vain niille ihmisille, jotka ne tuntevat, rakastavat ja joihin ne luottavat. Amerikanakita on rotu, joka vaatii kunnioitusta – niin perheeltä, ystäviltä kuin vierailtakin. Tämä voi olla joillekin vaikea ymmärtää ja se voi olla haastava, erityisesti ensikoiran omistajalle. Amerikanakitaa tulee kohdella arvokkaana ja jalona rotuna, antaa sille sen oma tila ja kunnioittaa sitä, eikä pakottaa koiraa ei-toivottuihin tilanteisiin. Se voi olla vieraita kohtaan pidättyväinen, mutta sen ei tulisi koskaan olla arka tai aggressiivinen. Lapsiperheessä tulee huomioida, että amerikanakita voi puolustaa oman perheensä jäseniä myös muilta lapsilta. Amerikanakitan kanssa on aina muistettava, että koira on aikuisen vastuulla.
Amerikanakitalla on vahva vahti- ja riistavietti, mutta se on yleensä hiljainen eikä hauku turhaan. Vartiointi on sille luontaista. Rotu ei yleensä tule toimeen vieraiden koirien kanssa, ja samaa sukupuolta olevien koirien yhteiselo voi olla haastavaa, joten se ei sovellu koirapuistossa ulkoilemaan vieraiden koirien kanssa rodun tuhatvuotisesta taistelukoiraperimästä johtuen. Iso ja rauhallinen olemus voi olla pettävää, sillä amerikanakita pystyy tarvittaessa salamannopeaan toimintaan.
Kotona joillekin yksilöille paras vaihtoehto on elää eri sukupuolta olevan kanssa tai yksin.
Terveystilanne
Rotu on suuri ja raskasrakenteinen, joten siihen liittyy tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskejä. Lisäksi rodussa esiintyy lonkka- ja kyynärdysplasiaa, perinnöllisiä silmäsairauksia, autoimmuunisairauksia ja hammaskiilteen kehityshäiriötä. Tämän vuoksi on tärkeää valita kasvattaja, joka tutkituttaa jalostuskoirat asianmukaisesti ja avoimesti. Pentuajan oikeanlainen liikunta ja ruokinta ovat erityisen tärkeitä.
Viralliset terveystutkimukset
Amerikanakitalle suositellaan ensisijaisesti lonkka-, kyynär- ja silmätutkimuksia, jotka ovat rodulle pakollisia Suomen Kennelliiton perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmassa (PEVISA). Koska kyseessä on suurikokoinen ja raskasrotuinen koira, luuston ja nivelten terveys on avainasemassa, minkä lisäksi rodulla esiintyy alttiutta tietyille autoimmuunisairauksille. Rotuyhdistys vahvasti suosittelee näiden lisäksi selkätutkimusta sekä Amelogenesis Imperfecta – kiillesairauden osoittavaa geenitestiä.
PEVISA-ohjelma
Rotu kuuluu perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan PEVISAan.
Pentueen vanhemmilla tulee astutushetkellä olla virallinen lonkka- ja kyynärlausunto sekä voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Lonkka- ja kyynärkuvaushetkellä koiran tulee olla täyttänyt 18 kuukautta ja silmätarkastushetkellä 12 kuukautta. Silmätarkastuslausunto ei astutushetkellä saa olla 24 kuukautta vanhempi.
Ulkomaisia koiria koskevat poikkeukset
Ei vaadita PEVISA-tutkimuksia (narttu 1, uros 2 pentuetta).
Rotukohtainen erityisehto
FCI:n ulkopuolisesta maasta tuodun akitan tai amerikanakitan rotu määräytyy kahden rotujärjestön nimeämän ulkomuototuomarin lausunnon perusteella.
Rodun terveyden myönteiset kehityssuunnat
Rotuyhdistys pitää listausta autoimmuunisairauksista sekä Amelogenesis Imperfecta -kiillesairauden geenitestituloksista.
Liikunta ja koulutettavuus
Amerikanakita tarvitsee kohtalaisesti, mutta monipuolisesti liikuntaa kokoon ja voimaan sopivilla ja luotettavilla ulkoilutusvälineillä. Amerikanakita jaksaa pitkiäkin lenkkejä, mutta se ei ole ylivireä. Amerikanakitaa ei tule juoksuttaa vapaana aitaamattomalla alueella sen alkuperäisen käyttötarkoituksen vuoksi, joka joillakin yksilöillä on vahvasti perimässä. Koiran vapaana liikkumista suositellaan harjoitettavaksi koirametsissä tai -pelloilla, jotka on varattu yksityiseen käyttöön, jos omaa aidattua aluetta ei ole tai halutaan vaihtelevuutta liikuntaan.
Ison kokonsa vuoksi amerikanakita tarvitsee johdonmukaisen peruskoulutuksen. Amerikanakita oppii nopeasti, mutta saattaa turhautua helposti toistoihin. Sitä kannattaa kouluttaa lyhyissä, motivoivissa jaksoissa, jotka ylläpitävät sen mielenkiintoa. Amerikanakita tarvitsee selkeät ja johdonmukaiset rajat alusta lähtien. Se on itsenäinen eikä luonnostaan miellyttämishaluinen, joten koulutuksen perustana ovat luottamus, keskinäinen kunnioitus ja vahva suhde omistajaan. Amerikanakita tarvitsee laaja-alaista sosiaalistamista, sillä koiran täytyy oppia, etteivät kaikki vieraat ole uhka. Sosiaalistaminen tulee aloittaa varhain ja jatkaa koko koiran elämän ajan. Amerikanakitasta harvoin tulee – eikä pidäkään tulla – kaikkien koirien tai vieraitten ystävää, mutta sen tulee oppia käyttäytymään hallitusti erilaisissa tilanteissa.
Muut ominaisuudet
Amerikanakitan omistaminen vaatii hyvää koiranlukutaitoa. Amerikanakita ei välttämättä ole paras valinta ensimmäiseksi koiraksi mutta tämäkin on yksilö- ja tapauskohtaista.
Lapsiperheessä tulee huomioida, että amerikanakita voi puolustaa oman perheensä jäseniä myös muilta lapsilta. Amerikanakitan kanssa on aina muistettava, että koira on aikuisen vastuulla.
Turkin hoito
Amerikanakitan turkki on joko lyhyt- tai pitkäkarvainen. Karvan pituudesta riippumatta amerikanakitalla on paksu kaksinkertainen turkki, joka vaatii hoitoa erityisesti karvanvaihdon aikana. Karvanvaihto tapahtuu muutaman kerran vuodessa. Turkkia tulisi harjata ja pestä säännöllisesti sekä käyttää turkinkuivainta, jotta aluskarva uusiutuu eikä huopaannu. Kynsien säännöllinen leikkaus on tärkeää. Varhainen totuttaminen hoitotoimenpiteisiin helpottaa aikuisen koiran käsittelyä. Pitkäkarvaiset yksilöt vaativat enemmän hoitoa ja tulisi totuttaa turkinhuoltoon jo pentuna.
Rotuyhdistys tukena
Suomen Amerikanakita ry ja sen jalostustoimikunta auttaa rodusta kiinnostuneita monipuolisesti tarjoamalla asiantuntija-apua, virallista pentuvälitystä ja kattavaa tietomateriaalia. Yhdistyksellä on myös pentuneuvoja jonka yhteystiedot löytyvät yhdistyksen nettisivuilta.
Tutustu lisää!
- Suomen Amerikanakita ry
- Harkitsetko Amerikanakitaa? – Katso kasvattajat tästä ja löydä pentueet täältä.
