Suomenajokoira on yleisimmin käytetty ajava koira Suomessa. Jokaisella pohjoismaalla on oma kansallinen ajava rotunsa.
Ajokokeissa ei vahingoiteta ajettavaa riistaeläintä tai koiraa, eikä altisteta niitä kohtuuttomalle rasitukselle. Ajettavana riistana koemuodosta riippuen on jänis, kettu ja mäyräkoirilla myös kauris. Ajokokeeseen saavat osallistua FCI:n ajavien koirien roturyhmään kuuluvat rodut.
Jäniksen ajokoe (AJOK)
Mistä kokeessa on kyse?
AJOK – Jäniksen ajokoe on metsästyskoirien koemuoto. Kokeessa pyritään saamaan selville ajavan koiran luontaiset taipumukset ja ominaisuudet. Näin saadaan arvokasta tietoa käyttöominaisuuksista jalostusta varten. Kokeiden tarkoitus on myös tuoda harrastajia yhteen, ja tarjota heille mahdollisuuden verrata koirien taipumuksia ja tasoja. Toki myös luoda hyvää kennelhenkeä harrastajien kesken.
Ajokokeet on pyritty kehittämään mahdollisimman paljon metsästyksen omaiseksi. Ajokokeet ovat yksipäiväisiä.
Kokeessa arvioidaan koiran kykyä löytää jänis sekä ajaa jänistä metsästystä vastaavissa olosuhteissa. Metsässä koiran työskentelyä arvostelee kaksihenkinen tuomariryhmä.
Koiralla on koepäivänä 240 minuuttia aikaa hakea ensin jäniksen yöjälki, ja tämän jälkeen saatava jänis liikkeelle. Liikkeelle saannin jälkeen koiralla on kaksi tuntia aikaa ajaa jänistä. Mikäli tämän jälkeen koiralla on vielä käyttämättä osa 240 min hakuajasta, sen tulee hakea uusi jänis ajettavaksi. Tätä jänistä koira voi ajaa myös kaksi tuntia.
Tuomarit arvostelemat maastokorteihin koiran ominaisuuksia; haku-, haukku-, ja ajotaitoa. Myös koiran metsästysintoon kiinnitetään huomiota. Maksimipisteet kokeesta on 100. Tähän pistemäärään ei vielä ole yksikään koira päässyt. 75 pistettä oikeutta ykköstulokseen.
Mikä tekee kokesta erityisen tai ainutlaatuisen?
Ajokokeilla on jo pitkät kulttuuriperinteet. Ajokoirien ajotaitoa on jo kehitetty ja vaalittu yli sata vuotta. Ensimmäinen ajokoe järjestettiin jo v. 1893 Janakkalan Turengissa.
Jäniksen ajokoe on hieno yhdistelmä luonnonrauhaa, koiran intohimoista työskentelyä ja ohjaajan jännitystä.
Ajokokeessa on lähes meditatiivinen tunnelma. Kun koira aloittaa jäniksen ajon, maastossa hiljennytään kuuntelemaan. Kokeeseen kuuluu usein myös nuotion sytyttäminen, termospullokahvit ja reppujakkaralla istuminen syksyisessä, usein sumuisessa tai lumisessa metsässä. Se on yhdistelmä jännittävää urheilukoetta ja äärimmäistä mielenrauhaa, vastakohta nykymaailman kiireelle.
Jänis on kokeessa koiran välttämätön ”yhteistyökumppani”. Kokeen päätyttyä koira kytketään ja jänis jää jatkamaan elämäänsä luonnossa. Kyseessä on puhtaasti ”urheilusuoritus” ja koiran luontaisten vaistojen mittaaminen luonnossa.
Toisin kuin lajeissa, joissa koira odottaa jatkuvasti käskyjä, ajokokeessa ajokoira toimii 100 % itsenäisesti. Kun koira päästetään metsään aamuhämärässä, ohjaaja siirtyy taustalle. Koira tekee omat päätöksensä: mistä se etsii, miten se selvittää jäljet ja miten se jakaa voimansa. Omistaja ei voi auttaa koiraa pälkähästä. Tämä vaatii koiralta henkistä lujuutta ja ohjaajalta luottamusta koiraansa.
Sään ja kelin vaikutus on kokeessa suuri. Sama koira voi näyttää täysin erilaiselta eri keleissä, mikä tekee kokeesta vaikeasti ennustettavan.
Mitä koira ja ohjaaja tekevät kokeessa?
Ajokokeessa korostuvat koiran itsenäinen työskentely ja ohjaajan maltti!
Aamuvarhaisella saapuvat koiranohjaaja koirineen sekä tuomariryhmä koemaastoon. Ryhmätuomarin ohjeistuksesta, koiran ohjaaja päästää koiran metsään hakemaan.
Koira liikkuu maastossa itsenäisesti jänistä etsien. Haun aikana koira saattaa käydä muutaman kerran pikaisesti ohjaajan luona, mutta palaa aina takaisin hakemaan. Tuomariryhmä ja koiranohjaaja liikkuvat metsässä, häiritsemättä kuitenkaan koiran hakua. Ohjaaja ei saa auttaa tai ohjailla koiraa.
Koira hakee esim. tunnin ja löytää jäniksen ja ajo alkaa. Koira ajaa jäniksen hajujälkeä. Välillä se hiljenee ja hävittää jäljen. Mutta taas ajo jatkuu. Tuomarit ja ohjaaja liikkuvat maastossa ja pyrkivät sijoittumaan paikoille, joista näkevät ajettavan jäniksen. Tässä tilanteessa koiranohjaajan rooli on odotella ja jännittää miten pitkä ajosta muodostuu.
Kun ensimmäinen ajoerä, 120 minuuttia tulee täyteen, ohjaajan tulee kytkeä koira. Joskus koiranohjaajalla saattaa olla pieniä vaikeuksia saada koira kiinni, koska koira on niin kiihkeän ajon huumassa. Tässä tarvitaan hyvää tottelevaisuutta.
Kun ohjaaja on saanut koiransa kiinni, siirrytään toiselle erälle. Toisessa erässä koiranohjaaja toimii lähes samoin kuin ensimmäisessä erässä.
Sopiiko koe kaikille koirille vai onko siinä tiettyjä vaatimuksia?
Ajokoe ei sovi kaikille koirille, vaan se on tarkoitettu erityisesti ajaville koiraroduille.
Ajokokeeseen voivat osallistua FCI:n 6 ryhmään kuuluvat ajavat koira. Tyypillinen ajokokeeseen osallistuva rotu on suomenajokoira. Koiran tulee olla vähintään 9kk. Koiran rokotusten, tunnistusmerkintöjen ja rekisteröinnin tulee olla kunnossa. Koiran tulee olla myös terve ja hyväkuntoinen.
Kokeeseen osallistuvilla koirilla tulee olla riittävä taipumus ajaa jänistä. Käytännössä jäniksen ajokokeeseen osallistuva ajavan koiraan tulee pystyä hakemaan ja ajamaan jänistä itsenäisesti. Koiran tulee myös jaksaa työskennellä päivä metsässä.
Tarvitaanko koiralta jotakin erityistä ominaisuutta?
Koirilla tulee olla riittävä taipumus / metsästysinto ajaa jänistä. Käytännössä jäniksen ajokokeeseen osallistuva ajavan koiraan tulee pystyä hakemaan ja ajamaan jänistä itsenäisesti. Ajokoe on fyysisesti melko raskas koemuoto. Näin ollen koiran fyysinen kunto tulee olla hyvä. Myös koiranohjaajan ja koiran välisen yhteistyön pitää toimia.
Miten lajin harrastamisen voi käytännössä aloittaa?
Jäniksen ajokoetoiminnan (eli AJOK-kokeiden) aloittaminen on tehty Suomessa helpoksi, sillä lajin harrastajat ottavat uudet kasvot yleensä erittäin avosylein vastaan. Yksin ei kannata jäädä nysväämään, sillä ajokoiraharrastus on vahvasti yhteisöllistä.
Hyvä tapa aloittaa ajokoe harrastus on pyytää päästä kokeneen harrastajan mukaan metsään, kun hän menee treenaamaan koiraansa tai toimii tuomarina kokeissa. Metsässä ”vanhan konkarin” kanssa oppii parhaiten käytännön toimia.
Jos sinulla on jo ajava koira ja haluat treenata sitä, tarvitset metsästysoikeuden tai treeniluvan johonkin maastoon. Tällöin on tärkeää saada metsästysyhdistyksen jäsenyys.
Lähes jokaisella alueella on oma ajokoirayhdistys. Ota rohkeasti yhteyttä heidän sihteeriinsä tai puheenjohtajaansa ja kerro, että olet kiinnostunut lajista. Yhdistysten kautta saat yhteyden myös paikallisiin harrastajiin.
Kannattaa myös liittyä Suomen ajokoirajärjestön jäseneksi. Tätä kautta saat myös paljon tärkeää, ajankohtaista tietoa harrastuksesta.
Vaikka tavoitteesi olisi vain viedä oma koirasi kokeisiin, ajokokeen palkintotuomarikurssi on hyvä tapa oppia säännöt ja ymmärtää, mitä kokeissa tapahtuu. Tietoa kursseista löydät kennelliiton tapahtumakalenterista.
Tarvitaanko harrastamiseen jotakin välineitä tai varusteita?
Kun harrastat koirasi kanssa ajokokeita niin tutkapanta (GPS-laite) on hyvä olla koiralla. Sen avulla pystyt seuraamaan koirasi kulkua metsässä sekä esimerkiksi koiran ajonopeutta ja haukkutiheyttä. Kokeissa liikutaan maastossa usein tuntikausia eri sääolosuhteissa, joten sään kestävät vaatteet ovat tarpeen. Muistathan ottaa mukaan myös kunnon eväät!
Dreevereiden ajokoe
Dreevereille, kuten muillekin metsästyskoirarodulle, järjestetään omia käyttökokeita. Dreevereiden käyttökokeen nimi on Dreevereiden ajokoe (DRAJ) ja Dreeverien ketunajokoe (DKAJ). Tämän koemuodon säännöt ovat olleet voimassa vuodesta 1977 lähtien, niitä on monilta osin uudistettu vuosina 2018-2019.
Dreeveri on yksi monista Suomessa käytetyistä ajokoirista. Kokonsa ja ajotapansa puolesta se sopii erityisen hyvin pienille tai keskisuurille metsästysalueille.
Suomessa dreeveriä käytetään jäniksen ja ketun metsästykseen. Kesällä 2019 toteutuneen metsästysasetuksen muutoksen myötä enintään 39 cm:n korkuisella koiralla on voinut ajattaa myös hirvieläimiä, ensi sijassa metsäkaurista ja valkohäntäpeuraa.
Yleistä
Ajokokeiden tarkoitus on arvostella dreeverien käyttöominaisuuksia ajavana koirana metsästysolosuhteissa. Tarkoitus on saada tietoa jalostusta varten ja tarjota harrastajille kilpailu- ja yhteistoimintamahdollisuuksia. Ajoeläiminä ovat kokeissa jänis, kettu, kuusipeura, metsäkauris ja valkohäntäpeura. Kokeet ovat käytännössä aina yksipäiväisiä (SM-koe on poikkeus).
Kokeisiin saa osallistua rekisteröidyllä dreeverillä, basseteilla, jonka rokotukset ovat kunnossa ja joka on tunnistusmerkitty joko tatuoimalla tai mikrosirulla.
Kilpailuluokkia on nykyisin yksi. Aikaisemmin koiran piti ensin saada avoimessa luokassa 1. palkinto, minkä jälkeen se siirtyi voittajaluokkaan.
1.8.2012 alkaen voi avoimen luokan kokeen suorittaa myös ns. pitkänä kokeena, jolloin koira voidaan viedä sovittuna ajankohtana maastoon ja suorittaa siellä tuomariryhmän valvonnassa kaikki normikokeessa vaadittavat arvioinnit. Pitkän kokeen tuloksia voidaan kuitenkin käyttää vain rajoitetusti käyttövalion arvon saavuttamiseksi.
Koira saa osallistua kokeeseen ilman näyttelytulosta, kunnes se saavuttaa ensimmäiseen palkintoon oikeuttavan tuloksen. Sen jälkeen osallistumiseen vaaditaan näyttelytulos. Kokeisiin ei saa osallistua tarttuvaa tautia sairastava koira, kiimainen narttu eikä narttu 30 vuorokautta ennen penikoimista eikä 42 vuorokautta sen jälkeen.
Kokeen kulku
Kokeessa on ylituomari, joka valvoo, että koe sujuu sääntöjen mukaan. Jokaiselle koiralle arvotaan koemaasto ja tuomarit, joita on kaksi; ryhmätuomari ja palkintotuomari. Mukana voi olla myös palkintotuomariharjoittelijoita.
Koiranohjaajana voi toimia muukin henkilö kuin koiranomistaja.
Kokeessa arvostellaan sekä koiran haku että ajo.
Hakuerä kestää 2 tuntia. Jälkimmäisessä hakuerässä käytettävää hakuaikaa on jäljellä niin monta minuuttia kuin ensimmäisestä erästä on jäänyt käyttämättä. Jos koko hakuaika käytetään ensimmäisessä hakuerässä, koe päättyy.
Hakevaa koiraa ei saa auttaa riistaeläimen liikkeelle saamisessa.
Koira saa ajaa ajoeläintä yhteensä enintään 180 minuuttia, minkä jälkeen erä päättyy. Hyväksytty ajoaika saadaan vähentämällä ajoajasta yli 5 minuutin hukat. Kokonaisaika jakautuu kahteen eri erään. Niin sanottu lyhyt erä kestää 60 minuuttia ja pitkä erä 120 minuuttia. Koiranohjaajan on ennen erän päättymistä ilmoitettava, haluaako hän ensimmäiseksi ajoeräksi valita pitkän vai lyhyen erän.
Dreevereiden kettukokeessa (DKAJ) on yksi ajoerä, jonka pituus on 120 minuuttia.
Arvosteluperusteet
Koiran ominaisuudet arvostellaan asteikolla 1-5 (1 = heikko, 2 = välttävä, 3 = tyydyttävä, 4 = hyvä ja 5 = kiitettävä) seuraavissa asioissa: haku ennen yöjäljen löytymistä, ylösottotyöskentely ja äänenanto yöjäljellä, ajovarmuus ja hukkatyöskentely, haukun kuuluvuus, haukun vaihtelevuus ja kertovuus, yhteistyö ja tottelevaisuus sekä kokonaisvaikutelma.
Parhaan käsityksen ajokoesäännöistä saa osallistumalla palkintotuomarikurssille. Kursseja järjestetään vuosittain yleensä syksyisin joka kennelpiirissä. Tietoja kursseista voi kysellä aktiiviharrastajilta tai katsoa esimerkiksi Dreeveri-lehdestä tai Tapahtumakalenterista.
Kurssi on hyödyllistä käydä pentua hankkiessaan. Kurssin tiedoista on hyötyä myös oman koiran opettamisessa metsästys- ja koekumppaniksi. Koejärjestäjät auttavat yleensä mielellään alkuun ajokoeharrastuksessa.
Ketunajokoe
Ketunajokokeeseen saavat osallistua kansainvälisen koiranjalostusliiton (FCI) ajavien koirien roturyhmään kuuluvat koirat.
Ketunajokoe on kehitetty muistuttamaan metsästystilannetta. Ketunajokoe on yksipäiväinen tai ns. kokokauden koe. Kun ketunajokoe pidetään kaksipäiväisenä, kuten esimerkiksi Kettukilpa, se järjestetään kahtena peräkkäisenä yhden päivän ketunajokokeena.
Ajokoiran työskentelyaika ketunajokokeessa on enintään seitsemän tuntia. Se muodostuu haku- ja ajotyöskentelystä. Hakutyöskentelyaika on enintään neljä tuntia ja ajotyöskentelyaika kolme tuntia. Ajotyöskentelyaikana ajokoira voi saada ajoaikaa enintään 120 minuuttia. Ketunajossakin ajoajasta vähennetään yli viiden minuutin hukat.
Ajokoira voi ketunajokokeessa saada ajoajasta enintään 30 pistettä (neljä ajominuuttia antaa yhden pisteen), ominaisuuspisteitä yhteensä enintään 70 pistettä. Suurin pistemäärä on sata.
Ominaisuuspisteitä annetaan seuraavasti
• Haku – hakuvarmuus ja tehokkuus 1-10
• hakunopeus ja eteneminen 1-10
• metsästysinto ja hakusitkeys 1-10
• hakutyöskentelyn yleisvaikutus 1-10
• Ajo – ajon sujuvuus ja nopeus 1-10
• metsästysinto ja ajotyöskentelyn yleisvaikutus 1-10
• Haukku – haukku 1-10
Palkintosijoihin oikeuttavat pisteet
• 1. palkinto 75
• 2. palkinto 60
• 3. palkinto 50
Käyttövalionarvon ajokoiran saavuttaa ajamalla ketunajokokeessa neljä ykköspalkintoa vähintään kahden eri koekauden aikana.
Ketunajokokeissa ei vahingoiteta ajettavaa riistaeläintä.
Mäyräkoirien ajokoe
Mäyräkoirien ajokokeiden tarkoituksena on mäyräkoirien ajo-ominaisuuksien selville saaminen jalostusta varten, harrastustoiminnan kehittäminen sekä kilpailumahdollisuuden tarjoaminen.
Ajokokeeseen saavat osallistua 9 kk täyttäneet mäyräkoirien roturyhmään kuuluvat koirat.
Koira saa kilpailla ajokokeissa ilman näyttelytulosta, kunnes se on saavuttanut yhden mäyräkoirien ajokokeen (MÄAJ) 1. palkinnon.
Historiaa
Ajokoetoiminta aloitettiin Suomessa Ahvenenmaalla vuonna 1960 (Ruotsissa vuonna 1941). Samana vuonna tulivat käyttöön ensimmäiset säännöt. Viimeisimmät säännöt on otettu käyttöön v. 2002. Tällä hetkellä ajokoetoiminta kattaa lähes koko maan, painottuen eteläisempään Suomeen.
Metsästys
Mäyräkoira on pienten metsästysalueiden koira. Alussa koiraa käytettiin jäniksen metsästykseen. Ahvenanmaalla kauriskannan nopeasti lisääntyessä alettiin mäyräkoiraa käyttämään myös kauriin metsästyksessä.
Mantereella metsästyslain muuttuessa v. 1993 myös peuranmetsästys mäyräkoiralla tuli mahdolliseksi. Kauriin levittäytyessä voimakkaasti mantereelle on mäyräkoiran käyttö lisääntymässä ko. metsästykseen.
Myös kettua metsästetään ajavalla mäyräkoiralla jonkin verran.
Kokeen sallitut ajoeläimet ovat: jänis, kettu, metsäkauris, japanin-, kuusi- ja valkohäntäpeura.
Kolmen ykköstuloksen jälkeen koira saavuttaa ajokäyttövalion arvon (KVA-A). Koe muistuttaa hyvin pitkälle metsästystilannetta.
Koira lasketaan maastoon etsimään jotain edellä mainittua ajoeläintä. Eläimen löydettyään koira seuraa sitä haukkuen. Ajoerän pituus riippuu ajoeläimestä. Ajoeriä on kokeessa kaksi. Kahden erän kokonaisaika on jäniksellä 90 min., muilla 120 min.
Kokeessa arvostellaan pistein kahdeksaa eri ominaisuutta sen lisäksi ajoaika antaa pisteitä. Maksimipistemäärä on 100.
Koelajissa kilpaillaan vuosittain Suomen mestaruudesta, josta virallinen titteli M-vv, esim. vuoden 1998 mestari merkitään M-98.
Rekisteröinnit ja koesuoritukset
Normaalikokoisia mäyräkoiria rekisteröidään vuosittain n. 1 400. Koekäyntejä, jotka ovat voimakkaasti lisääntymässä, vuosittain on n. 600.
