Koiran luonne ja käyttäytyminen

Kuvaaja: 
Jukka Pätynen

Koiran luonne on sen tärkein ominaisuus, kun ajatellaan koiran asemaa ihmisen seuralaisena. Luonne muodostuu koiran perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksesta. Kasvatuksessa tuleekin aina pyrkiä siihen, että jalostukseen käytettävät yksilöt ovat luonteeltaan ja käyttäytymiseltään ongelmattomia. Tällöin tuetaan myös koirien omaa hyvinvointia, sillä esimerkiksi stressiherkälle koiralle saattaa puhjeta muita koiria herkemmin erilaisia sairauksia. Ympäristövaikutuksista erityisen suuri merkitys koiran luonteelle on pentuajan kokemuksilla sekä olosuhteilla.

Mistä lisätietoa koiran käyttäytymisestä?

Löydät kattavan tietopaketin koiran käyttäytymisestä, eleistä ja mahdollisista käytösongelmista Koiranomistajan peruskurssin sivuilta.

Kuinka luonnetta arvioidaan?

Luonteella tarkoitetaan koiran taipumusta käyttäytyä tietyllä tavalla määrätyissä tilanteissa. Havainnoitaessa koiran käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa saamme siis viitteitä siitä, millainen koiran luonne on. Kennelliitolla on kolme menetelmää luonteen arviointiin: luonnetesti, MH-luonnekuvaus ja käyttäytymisen jalostustarkastus. Kaikki nämä menetelmät perustuvat siihen, että koira suorittaa tietynlaisen radan, jossa se kohtaa erilaisia tilanteita ja asioita. Arviointimenetelminä ne täydentävät toisiaan. Luonnetta ja käyttäytymistä voidaan selvittää myös muilla tavoin. Yhdistyksillä on rotukohtaisia testejä ja jalostustarkastuksia luonne- ja käyttöominaisuuksien arviointiin. Kasvattajat voivat käyttää oikean kodin valinnassa hyväkseen erilaisia pentutestejä. Koiran jokapäiväistä käyttäytymistä kartoitetaan myös mm. yhdistysten omistajille suuntaamilla kyselyillä.

Erilaiset tiedonkeräysmenetelmät rakentavat pala palalta kuvaa niin yksilön, rodun kuin kaikkien koirien käyttäytymisestä ja luonneominaisuuksista. On kuitenkin huomioitava, että käyttäytymisen testaaminen ja kuvaaminen on hyödyllistä vain, jos käytettävät menetelmät ovat luotettavia ja soveltuvat tarkoitukseensa. Parhaimmillaan erilaiset luonnekuvaukset hyödyttävät myös muokkaamalla yhtenäisemmäksi arjen kielenkäyttöä. Tämä lisää yleistä ymmärrystä käyttäytymiseen liittyvien termien merkityksestä ja helpottaa koirien ominaisuuksista ja käyttäytymisestä puhumista myös yleisellä tasolla.

Tutustu tarkemmin luonnetestin ja MH-luonnekuvauksen osallistumisoikeuksiin ja käytännön järjestelyihin. Lisätietoa käyttäytymisen jalostustustarkastuksesta.

Luonteen jalostaminen

Eri roduissa pyritään erityyppiseen koiraan ja lisäksi monissa roduissa jalostusvalintoihin vaikuttavat myös rodunomaiset käyttöominaisuudet. Osa roduista on esimerkiksi keskimäärin vilkkaampia ja energisempiä, osa rauhallisempia. Osa on sosiaalisesti kiinnostuneempia niin vieraista ihmisistä kuin koiristakin, toiset ovat välinpitämättömämpiä. Samankin rodun harrastajien keskuudesta löytyy erilaisia toiveita ja käsityksiä koiran hyvästä luonteesta, eivätkä kaikki kasvattajat siis välttämättä pyri täysin yhtenäiseen tavoitteeseen. Tämä on yksi syy siihen, miksi luonteen jalostaminen on haastavaa.

Luonneominaisuuksien periytymisasteet jäävät joskus alhaisiksi. Syynä tähän voi olla mm. taustalla vaikuttavien geenien suuri määrä, ympäristötekijöiden voimakas vaikutus tai ominaisuuden arvioinnin tai mittaamisen vaikeus. Luonneominaisuuksienkin arviointi on parhaimmillaan, kun se tehdään mahdollisimman puolueettomasti ja luotettavasti (objektiivisesti) ja kun on määritelty miten ja mitä ominaisuuksia tulisi arvioida (eli arviointi on standardoitua). Perimän vaikutus sekä toivottaviin että epätoivottaviin luonneominaisuuksiin on arvioinnin haasteistakin huolimatta merkittävä ja niihin voidaan siis vaikuttaa jalostuksella. Esimerkiksi erilaisten pelkojen periytyminen on jopa voimakasta. Jalostuspäätösten tukena kasvattajien on hyvä käyttää tietoa koiran itsensä lisäksi myös sisaruksista, vanhemmista ja mahdollisista aiemmista jälkeläisistä. Luonneominaisuuksien valintaa voitaisiin helpottaa indeksien avulla samoin kuin esimerkiksi lonkkanivelen kasvuhäiriön kohdalla, mutta tällä hetkellä niitä käytetään terveysjalostuksen lisäksi lähinnä metsästyskoirien käyttöominaisuuksien parantamiseen.

Kennelliiton jalostusstrategian mukaan jalostukseen käytettävällä koiralla on oltava hyvä hermorakenne ja rodunomainen toimintakyky, jotta sen todennäköisyys periyttää jälkeläisilleen jokapäiväistä elämää hankaloittavia ja hyvinvointia alentavia luonneominaisuuksia, kuten arkuutta, on mahdollisimman pieni. Liialliset pelot tai aggressiiviset reaktiot eivät ole toivottuja missään rodussa. Koira voi pelästyä yksittäisissä epätavallisissa tai yllättävissä tilanteissa, mutta jos tällaiset tilanteet saavat koirat jatkuvasti pelokkaaksi tai vihaiseksi sen normaaliarjessa tai koiralla ei ole kykyä käsitellä ja palautua kiihtyneistä tunteistaan, pitää se tulkita liialliseksi reagoinniksi. Nykyisessä yhteiskunnassa on myös huomioitava, että suurimman osan koirista tulee kyetä hyväksymään tietty määrä sosiaalista vuorovaikusta tavallisesti käyttäytyvien vieraiden ihmisten kanssa.

Rodulle tyypilliseen luonteeseen otetaan kantaa kaikissa rotukohtaisissa jalostuksen tavoiteohjelmissa, jotka ovat ladattavissa Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä. Joillakin roduilla on lisäksi PEVISA-ohjelmissaan luonteeseen ja käyttöominaisuuksiin liittyviä ehtoja. Tällöin koiralla tulee esim. olla tietty koesuoritus tai luonnetestitulos ennen kuin sitä voidaan käyttää jalostukseen.