Metsästyskoirien jäljestämiskoe MEJÄ

Kuvaaja: 
Mikko Ahti

Metsästyskoirien jäljestämiskoe on alunperin tehty nimenomaan metsästyskoiraroduille. Tarkoitus on selvittää koiran kykyä seurata mahdollisesti haavoittuneen riistaeläimen jälkeä. Tätä ominaisuutta tarvittiin sekä kolari- että metsästystilanteissa. Laji saavutti niin suuren suosion, että se avattiin kaikille roduille vuonna 2007.

Mitä tarkoittaa MEJÄ ja mikä sen tarkoitus on?

MEJÄ on lyhenne metsästyskoirien jäljestämiskokeesta. Sen tarkoituksena on selvittää koiran kyky seurata haavoittuneen riistaeläimen verijälkeä. Kokeessa pyritään jäljittelemään tositilannetta avoimessa - ja voittajaluokassa, sekä mittaamaan koiran taito haavoittuneen hirvieläimen jäljestyksessä. Näistä taidoista on apuja myös käytännössä. Luonnostaan koira käyttää hajuaistiaan lähes kaiken uuden tutkimiseen ja havainnointiin. Mikäpä sen parempaa kuin valjastaa tuo vaistonomainen tapa hyöty- ja harrastus-käyttöön. MEJÄ on mielenkiintoinen koemuoto.

Mitkä rodut voivat osallistua kokeeseen?

Kokeisiin saavat osallistua Kennelliiton rekisteröinti-, rokotus- ja tunnistusmerkintävaatimukset täyttävät koirat, joilla on näyttelypalkinto. Alimmassa luokassa saa vähintään yhdeksän kuukauden ikäinen koira osallistua ilman näyttelytulosta. Kokeissa on kaksi luokkaa, avoinluokka (AVO) ja voittajaluokka (VOI). Kaksi kertaa avoimen luokan ensimmäisen palkinnon saavuttanut koira siirtyy voittajaluokkaan, eikä tämän jälkeen enää voi osallistua avoimeen luokkaan. Koemuodosta voi myös saavuttaa jäljestämisvalion arvon (FI JVA) Suomen Kennelliiton sääntöjen mukaisesti.

Mitä kokeessa tapahtuu?

Kokeessa metsään vedetään verijälki naudan- tai hirvieläimen verellä, jota koiran tulisi itsenäisesti seurata. Jäljet tehdään edellisenä päivänä metsään ennen koetta. Ne tehdään lumettomalle maalle ja pyritään sijoittamaan riistarikkaaseen maastoon. Veretys tehdään kostutetulla sienellä, joka on laitettu noin kahden metrin mittaiseen naruun, jolla sientä vedetään perässä. Sieni poukkoilee ja kulkee epätasaisesti narussa maastossa, jolloin saadaan aikaan hyvin todenmukainen kuva oikeasta verijäljestä. Jäljen päässä on kaato. Kaatona käytetään kuivattua, tuoretta tai tuoreena pakastettua ja koepäiväksi sulatettua hirvieläimensorkkaa. Jokaisella koiralla on oma jälki kokeessa, joka arvotaan koeaamuna. Jälki on piilomerkitty maastoon siten, ettei koiran ohjaaja tiedä sen sijaintia. Tuomarin apuna maastossa on henkilö, joka on ollut suunnistamassa, merkitsemässä ja verettämässä jäljen. Häntä kutsutaan oppaaksi. Hänen tehtävänsä on kertoa tuomarille jäljen sijainti tarkasti. Tuomari seuraa koiran työskentelyä koko jäljestyksen ajan ja arvioi näin koiran kykyä suoriutua tehtävästään.

Jäljestys

Jäljestävä koira on kytkettynä kuuden metrin pituiseen jäljestysnaruun ja ohjaaja seuraa narun päässä eikä saa puuttua koiran suoritukseen. Ennen metsään menoa suoritetaan laukauksensietotesti, joka koiran on läpäistävä jatkaakseen jäljelle. Koiran tulee jäljestää itsenäisesti jälki alusta loppuun sallitussa ajassa, joka on 45 minuuttia. Koiran tulee selvittää siellä olevat ”tehtävät” luokasta riippuen ja olla kiinnostunut kaadosta. Koiran työskentelyn on oltava erinomaista koko kokeen ajan jolloin saavutetaan 1. palkinto. Koiran harhauduttua jäljeltä sen tulee löytää se itsenäisesti uudelleen. Tuomarin joutuessa palauttamaan koiran jäljelle seuraa siitä palkintosijan pudotus. Jäljen ”kadotusta” kutsutaan hukaksi ja jos hukkia tulee kolme, koe keskeytyy ja koiraa ei voida enää palkita.

Kuinka aloittaa MEJÄ harrastus?

Aloittelevan harrastajan kannattaa ottaa yhteyttä oman rotujärjestönsä MEJÄ toimikuntiin tai muihin harrastaviin kerhoihin/paikallisyhdistyksiin. Sieltä saa tarvittavaa tietoa, kuinka alkaa harrastamaan koiransa kanssa tätä lajia.