Roturisteytysprojektit

Mitä?

Roturisteytykset ovat jalostuksen apuväline. Niillä pyritään pelastamaan koirarotuja, jotka uhkaavat kuolla sukupuuttoon tai omaan mahdottomuuteensa sairauksien tai pienen geneettisen vaihtelun vuoksi.

Roturisteytyksissä kaksi eri koirarotua risteytetään suunnitelmallisesti ja valvotusti keskenään. Risteytettävillä roduilla ei välttämättä ole mitään aiempaa yhteistä historiaa. Risteytettävään rotuun etsitään kaivattua terveyttä tai ominaisuuksia niitä sille parhaiten tarjoavalta toiselta rodulta. Etenkään ääripiirteiden aiheuttamien hyvinvointiongelmien suitsiminen sekä tiettyihin rotuihin fiksoituneiden haitallisten geenimutaatioiden korjaaminen, ei ole mahdollista ilman laajempaa jalostuspohjaa. 

Koirarotujen jalostuksen historiassa on käytetty yleisesti roturisteytyksiä vähintään yli parisataa vuotta. Lähes kaikki nykyaikaiset rodut on kehitetty alkujaan risteyttämällä.

Suomessa on tehty järjestelmällisiä Kennelliiton hyväksymiä roturisteytyksiä vuodesta 1997 saakka. Ensimmäisenä roturisteytysprojektina oli alun perin saman rodun kaksi eri muunnosta: pinseri ja snautseri. Tulokset olivat hyviä ja serkkunsa jalkoihin jääneen pinserin elinvoimaisuus ja toivotut ominaisuudet lisääntyivät.

Roturisteytysprojektit ovat suuritöisiä ja vaativat paljon huolellista mietintää ja seurantaa. Heppoisin perustein, ilman todellista tarvetta, ei risteyttämään koskaan ryhdytä. Kaikkiaan Suomessa on ollut tai on parhaillaan käynnissä alle kymmenen virallista roturisteytysprojektia.

Miksi?

Jos rodussa ei ole jäljellä riittävästi tervettä kantaa, on pakko tehdä äkkiseltään radikaaliltakin kuulostava ratkaisu eli risteyttää rotua jonkun toisen, hyvinvoivan rodun kanssa.

Roturisteytyksen tavoite on siis parantaa koirarotua, joka on kiipelissä ominaisuuksiensa tai terveystilanteensa vuoksi. Jos rotu on pieni tai sen perimässä ei ole tarpeeksi vaihtelua koiran hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden jalostamiseksi oman rodun koirilla, voi apua löytyä joltain toiselta rodulta. Roturisteytyksellä pyritään monipuolistamaan tai laajentamaan alkuperäisrodun perimää, jotta rotu säilyisi elinvoimaisena ja hyvinvoivana.

Jos koirarodussa on huonoja ominaisuuksia tai perinnöllisiä sairauksia, niitä voidaan roturisteytysten myötä laimentaa tai hävittää. Toisaalta roturisteytys voi palauttaa rotuun ajan saatossa vaimenneita, arvokkaita ominaisuuksia.

Roturisteytykset ovat keino välttää jonkun koirarodun kuolemista sukupuuttoon tai omaan mahdottomuuteensa. Esimerkiksi ikivanha norjalainen lunnikoira on hiljattain pelastettu roturisteytyksellä, kun rodun olemassa olevaan populaatioon kertyi hyvinvointia uhkaavia terveysongelmia. Samalla rodun perimää saatiin laajennettua.

Joissain maissa on päädytty tietyn rodun, esimerkiksi Norjassa cavalier kingcharlesinspanielin kasvattamisen kieltämiseen terveyssyistä (tämän asian käsittely korkeimmassa oikeusasteessa on vielä kesken, päätös on tulossa lähiaikoina). Suomessa halutaan tehdä kaikki mahdollinen rotukieltojen välttämiseksi.

Miten?

Roturisteytyksen ideana on, että valitun toisen rodun yksittäiset yksilöt tuovat risteytettävään rotuun lisää terveyttä ja toivottuja ominaisuuksia.

Roturisteytyksen tarkoitus ei ole risteyttää koko rotua, vaan tuoda rotuun valikoidusti lisää monimuotoisuutta ja tervettä perimää. Pelko rodun pilaantumisesta roturisteytyksen myötä on siis turha. Risteytysmäärä pidetään niin suurena, että siitä on hyötyä rodulle, mutta silti niin pienenä, että uusi perimä ei peitä rotua. Läheskään koko rotu ei voi olla roturisteytettyjä jälkeläisiä, sillä suositus risteytysjälkeläisten maksimimäärälle on vain 2–5 prosenttia neljän vuoden ajanjaksolla rekisteröidyistä koirista. Jokainen risteytys on eräänlainen kokeilu, jossa jälkeläiset arvioidaan huolellisesti ja päätetään sitten jatkosta.

On hyvä muistaa, että roturisteytyksiin osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Pääosin risteytettävä rodun jalostus jatkuu entiseen malliin. Vain jotkut, tarkkaan seulotut yksilöt risteytetään huolella valitun toisen rodun terveillä ja luonteeltaan sopivilla yksilöillä. Tämä vaatii pitkää sitoutumista niin roturisteytyksiin osallistuvilta kasvattajilta kuin roturisteytyspennun ostajilta, sillä risteytysjälkeläisten terveys- ja luonneominaisuuksia seurataan koko niiden elämän ajan.

Huomionarvoista on sekin, että risteytyksiin käytettävä ulkopuolinen rotu toimii ainoastaan uusia hyviä ominaisuuksia tuovana rotuna. Kaikki roturisteytysjälkeläiset rekisteröidään aina risteytettävään alkuperäisrotuun.

Roturisteytyksen tavoitteena on auttaa tai parantaa risteytettävän rodun tilannetta aina pitkäjänteisesti. Siksi roturisteytyssuunnitelmat ulottuvat monen sukupolven päähän. Ehdotus roturisteytystarpeesta tulee rotujärjestöltä tai -yhdistykseltä, ei yksittäiseltä kasvattajalta. Viime kädessä Kennelliitto hyväksyy hyvin perustellun suunnitelman.

Katso täältä lisää vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin roturisteytyksistä.

Rotutermit haltuun

Rotukoira = Britanniassa jo 1800-luvulla alkaneen koirien jalostuksen myötä syntyneen virallisen koirarodun yksilö. Suomessa hyväksyttyjä koirarotuja on lähes 350. Roduista tiedetään esimerkiksi niiden historia, sukutaulu, rotumääritelmä, luonnekuvaus ja käyttötarkoitus.

Roturisteytysprojekti = Huolella harkittu ja analysoitu hanke, jonka päämääränä on parantaa jonkun rodun ominaisuuksia ja lisätä perimän monimuotoisuutta. Kennelliitto hyväksyy roturisteytysprojektin, jota rotuyhdistys- tai järjestö yhdessä kasvattajien kanssa toteuttaa.

Roturisteytyskoira = Suunnitelmallisesti ja valvotusti toteutettu kahden eri rodun rekisteröity jälkeläinen, jonka elämää seurataan kattavien terveystutkimusten ja luonteen analysointien avulla. Virallisia roturisteytyskoiria ei siis koskaan myydä esimerkiksi Torissa. Risteytysyhdistelmistä syntyneet pennut rekisteröidään joko ER-rekisteriin, tai 1.1.2024 jälkeen hyväksyttyjen projektien pennut uuteen Roturisteytysrekisteriin.

Rotumix = Yleensä kaksi eri rotua laitetaan satunnaisesti yhteen, eikä tavoitteena ole ollut tarkoitus parantaa kumpaakaan rotua laajasti. Esimerkiksi labradoodle, labradorinnoutajan ja villakoiran sekoitus, ei ole virallinen kummankaan alkuperäisrodun terveyttä tai ominaisuuksia suunnitelmallisesti lisäävä roturisteytys. Pentuja ei rekisteröidä kumpaankaan alkuperäiseen rotuun, vaan koirista tulee rekisteröimättömiä risteytyspentuja, jotka voidaan merkitä Kennelliiton tunnistusmerkintätietokantaan.

Seka- tai monirotuinen = Sekarotuinen pentu voi syntyä sattuman seurauksena, roturisteytetty ei. Monirotuisen koiran taustalla voi olla suurempi määrä koirarotuja, eikä koiralla ole virallista sukutaulua. Koirat voidaan rekisteröidä tunnistusmerkintätietokantaan.

Trendirotu = Rotu, joka nousee yllättäen suosituksi esimerkiksi televisio-ohjelman tai julkkisomistajan myötä. Rodun nopea hittiasema voi joskus kostautua nopealla jalostuksella, jossa rodun luonne- ja terveysasioista lipsutaan.

Designrotu = Tietoisesti kahta rotua sekoittamalla tehty risteytys, jolle on myös luotu keinotekoinen ”rotunimi”, esimerkiksi cavadoodle tai cockapoo. Ostajien mieltymykset voivat innoittaa tällaisiin omatoimisiin kokeiluihin, jotka eivät ole virallisia roturisteytyksiä.

Lisätietoa roturisteytyksistä:

Koiramme-lehti 7-8/2023: Suomi harppoo roturisteytysten edelläkävijäksi

Kirsi Sainion blogikirjoitus: Roturisteytyksistä voi olla apua koiranjalostuksen pullonkauloille

Roturisteytykset koiranjalostuksen apuna -video

Rotukiellot eivät ole paras tapa edistää koirien terveyttä ja hyvinvointia

Kennelliiton roturisteytysohje