Suomen Kennelliiton Taloustutkimus Oy:llä toteuttaman sidosryhmätutkimuksen tuloksista selviää, että jäsenten tavoin myös sidosryhmät kokevat Kennelliiton ennen kaikkea erittäin luotettavaksi, asiantuntevaksi ja uskottavaksi toimijaksi. Tulokset antavat tukea Kennelliiton tavoitteelle virallisen koirarekisterin pitäjän asemasta.  

Sidosryhmätutkimuksessa selvitettiin Suomen Kennelliiton imagoa sekä eri tahojen mielipiteitä liitosta ja sen toiminnasta. Puhelinhaastatteluna toteutettuun tutkimukseen vastasi 100 Kennelliiton sidosryhmiä edustavaa henkilöä 17.4.–18.5.

Kuusi kymmenestä haastateltavasta kertoi olevansa ensisijaisesti yhteydessä Kennelliittoon, kun he haluavat tietoa koiriin ja koiran omistamiseen liittyvistä asioista. Näiden asioiden tietolähteenä Kennelliittoon luottaa erittäin paljon 65 prosenttia ja jonkin verran 32 prosenttia haastatelluista eli kaikkiaan 97 prosenttia kokee luottavansa liittoon.

Sidosryhmien luottamus Kennelliittoon tuli esille myös muiden kysymysten vastauksissa. Haastateltavista 81 prosenttia poimi listasta adjektiivin 'luotettava' kuvaamaan Kennelliittoa. Lisäksi 16 prosenttia nosti luotettavuuden esille vastauksena avoimeen kysymykseen ”Mitä asioita tulee mieleen nimestä Kennelliitto?”

– Kyselytutkimuksissa on melko harvinaista, että sana ’luotettava’ nousee näin selvästi esiin spontaaneissa vastauksissa, joissa ei ole valmiita imagovaihtoehtoja. Tämä kertoo siitä, että Kennelliitolla on omalla alallaan erittäin vahva asiantuntija-asema. Kennelliitto on Suomessa se toimija, johon useimmiten otetaan yhteyttä, kun tarvitaan tietoa ja näkemystä koiriin liittyvistä asioista, kommentoi Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtaja Juho Rahkonen.

Lisäksi jäsenkunnan tavoin sidosryhmien parissa Kennelliitto mielletään etenkin asiantuntevaksi, jonka mainitsi 86 prosenttia haastateltavista. Kennelliittoa kuvaaviksi adjektiiveiksi valittiin useimmin myös uskottava (80 %) ja kansainvälinen (78 %).

Liitto ja sen toiminta tunnetaan hyvin

Suomen Kennelliiton spontaani tunnettuus on sidosryhmien parissa erittäin hyvällä tasolla. Haastatelluista 92 prosenttia mainitsi Kennelliiton kysymykseen ”Mitkä järjestöt Suomessa ajavat koirien ja koiranomistajien asiaa?” ennen kuin liitto oli tuotu tutkimuksessa esille. Rotujärjestöihin viittasi 39 prosenttia vastaajista. Kun haastateltavilta kysyttiin Kennelliitosta mieleen tulevia asioita, useimmin mainittiin jalostus (26 %), koiranomistajien ja koirien edunvalvonta (16 %), tiedon jakaminen ja koulutus (16 %) sekä koirien rekisteröinti (16 %) ja luotettavuus.

Haastateltavista yhteensä 77 prosentilla on Kennelliitosta joko erittäin tai jokseenkin myönteinen mielikuva. Neutraalisti liittoon suhtautuu 14 prosenttia vastaajista, jokseenkin kielteisesti viisi prosenttia ja erittäin kielteisesti neljä prosenttia. Positiivisimmin Kennelliittoon suhtautuvat virkamiehet, media ja yritykset, kielteisimmin puolestaan eläinjärjestöjä ja metsästystä edustavat.

Haastateltavien parissa myös tunnettiin liiton toiminta hyvin ja yli puolet vastaajista kokee, että Kennelliitto edistää erittäin tai melko hyvin kaikkia tutkittuja toiminnan osa-alueita. Lähes yhdeksän kymmenestä haastatellusta näki yleisen koiratietouden edistämisen sopivan kuvaamaan Kennelliittoa erittäin tai melko hyvin. Muita yleisimmin sopivaksi koettuja tehtäviä olivat koiraharrastuksen monimuotoisuuden edistäminen (81 %), yleisen tietämyksen lisääminen koiranjalostuksesta (81%) ja yhteistyön rakentaminen koira-alan toimijoiden kesken (69 %).

Kennelliiton nähdään sopivan virallisen koirarekisterin pitäjäksi

Sidosryhmien edustajien yhteiskunnalliset näkemykset olivat varsin lähellä Kennelliiton jäsentutkimuksen tuloksia. Jäsentutkimuksen tavoin vastaajien suhtautumista Kennelliittoon ja toimintaan kysyttiin väittämillä, jotka oli poimittu liiton strategiasta tai tunnistetuista toimintaympäristön muutoksista.

Suomen Kennelliiton strategiakauden 2017–2021 yksi painopistealueista on rekisteröity koira. Kuten Kennelliiton lausunnossa eläinten hyvinvointilain luonnoksesta tuodaan esille, kaikkien koirien rekisteröinti ja tunnistusmerkintä edistäisivät koirien hyvinvointia hyvin laaja-alaisesti ja lisäisivät turvallisuutta. Tilastokeskuksen arvioimasta 700 000 Suomessa elävästä koirasta Kennelliiton koirarekisterissä on toukuussa tehdyn laskelman mukaan 530 000. Asema ainoana virallisena koirarekisterin pitäjänä on kirjattu Kennelliiton yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi.

Sidosryhmätutkimuksen vastaajista 68 prosenttia on sitä mieltä, että Kennelliitto sopii hyvin Suomen ainoaksi viranomaisen hyväksymäksi koirarekisterin pitäjäksi. Neutraalisti asiaan suhtautui joka kymmenes samoin kuin kielteisesti. Jäsenistä Kennelliittoa kannatti viralliseksi rekisterinpitäjäksi 80 prosenttia.

Jäsenten tavoin sidosryhmien edustajat olivat hyvin kriittisiä vastauksissaan kysymykseen ”Kenen tahansa pitäisi hankkia koira”, jonka allekirjoitti vain kahdeksan prosenttia vastaajista. Täysin päinvastaista mieltä oli puolet vastaajista ja jokseenkin eri mieltä 37 prosenttia. Sekarotuisia pitää rotukoiria terveempinä 22 prosenttia, kun kaikkiaan 42 prosenttia oli asiasta eri mieltä.

Neutraalisti suhtautui 27 prosenttia ja yhdeksän prosenttia ei osannut vastata. Koirien liikkumista maasta toiseen rajoittaisi 42 prosenttia. Alkuperältään tuntemattomien koirien tuontia rajoittaisi nykyistä voimakkaammin 78 prosenttia.

Koirien terveyden edistämiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä

Lähes kahdeksan kymmenestä sidosryhmien vastaajasta pitää Kennelliittoa koiratoiminnan suunnannäyttäjänä. Liiton tavoitteena on myös olla kaikkien koirien edunvalvoja. Sekä jäsen- että sidosryhmäkyselyn tulosten perusteella tässä on vielä tekemistä ja sidosryhmien kohdalla enemmän. Heistä 54 prosenttia oli yhtä mieltä väitteestä ”Suomen Kennelliitto on kaikkien koirien edunvalvoja”.

Eniten kritiikkiä esiintyi koirien kasvatukseen ja terveyteen liittyvistä väittämistä. Sidosryhmien edustajista 92 prosentin mielestä rotukoiria jalostetaan liian pitkälle niiden terveyden kustannuksella. Vaikka 64 prosenttia kokee Kennelliiton edistävän terveiden ja hyväluonteisten koirien kasvattamista, päinvastaista mieltä oli kolmannes vastaajista. Lisäksi näkemykset siitä, edistääkö Kennelliitto kaikkien koirien terveyttä ja hyvinvointia jakaantuivat varsin kahtia.

Suomen Kennelliiton hallituksen varapuheenjohtaja ja kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja Tuula Laitisen mukaan koirien jalostuksesta johtuvat terveysongelmat on tiedostettu ja niihin suhtaudutaan vakavasti.

– Olemme tehneet jo vuosia töitä asian eteen yhdessä rotujärjestöjen, kasvattajien ja koiranomistajien kanssa. Kennelliitto on kouluttanut ulkomuototuomareita painottamaan terveyttä ja hyvinvointia koirien näyttelyarvosteluissa ja välttämään liioiteltujen piirteiden suosimista. Vaikka työtä on vielä paljon tehtävänä, niin uskon siihen, että meillä on hyvät mahdollisuudet edistää koirien terveyttä ja hyvinvointia, Laitinen sanoo.

Tuloksista perustaa toiminnan kehittämiselle

Yhdessä 19 kennelpiirin kanssa liitto edistää monipuolista koiraharrastusta Suomessa. Sidosryhmistä hieman useampi kuin joka kolmas oli sitä mieltä, että Suomessa pitäisi olla nykyistä monipuolisemmat mahdollisuudet koiraharrastukseen. Koiranäyttelyihin suhtauduttiin kielteisemmin kuin jäsenten parissa. Väitteestä ”Koiranäyttelyt eivät edistä koirien hyvinvointia” oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä 59 prosenttia, kun jäsenistä samoin ajatteli 47 prosenttia.

Sidosryhmistä 71 prosenttia pitää Kennelliittoa aikaansaavana, kun vain jäsenistä liitto näyttäytyi aikaansaavana vain 38 prosentille. Kummankaan tutkimuksen mukaan rohkeutta ei kuitenkaan liitetä Kennelliittoon kovin yleisesti. Liitto on sidosryhmille helpommin lähestyttävä ja näyttäytyy avoimempana, mikä on kattojärjestötasolla varsin luontevaa.

– Nyt tehdyt jäsen- ja sidosryhmätutkimukset vahvistavat Kennelliiton asemaa luotettavana asiantuntijaorganisaationa. Kennelliiton puoleen käännytään erityisesti silloin, kun haetaan toimijaa, joka elää ja hengittää arkea faktojen ja osaamisen pohjalta. Tämä on Kennelliitolle luonteva lähtökohta tukea koiraharrastusta, jolla on aiempien tutkimustemme mukaan positiivisia terveysvaikutuksia sekä koiralle, ihmiselle että yhteiselle hyvälle elämälle, näkee Kennelliiton tulevaisuustoimikunnan puheenjohtaja, hallituksen jäsen Risto Ojanperä.

Lisätietoja:

Risto Ojanperä
Suomen Kennelliiton tulevaisuustoimikunnan puheenjohtaja, hallituksen jäsen
risto.ojanpera@kennelliitto.fi
044 218 4478

Tuula Laitinen
Suomen Kennelliiton hallituksen varapuheenjohtaja, kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja
tuula.laitinen@pohjois-savonkennelpiiri.fi
050 430 3229

Näin sidosryhmätutkimus tehtiin
  • Puhelimitse toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi 100 henkilöä 17.4.–18.5. Haastateltavat poimittiin Kennelliiton ulkoisten sidosryhmien edustajista.
  • Sidosryhmien joukossa oli järjestöjen, viranomaisten, poliittisten päättäjien, tutkijoiden, yritysten ja median edustajia sekä muita toimijoita. Eniten vastaajia oli eläinjärjestöistä, mediasta, viranomaisista ja poliitikoista.
  • 57 % omistaa koiran ja 86 % kertoi joskus lukeneensa Koiramme-lehteä. 71 % vastaajista oli naisia ja 48 % vastaajista oli 45–60 -vuotiaita. 68% asuu Uudellamaalla.
  • Kaikista vastaajista 26 % äänestäisi nyt vihreitä, 14 % kokoomusta, vasemmistoliittoa kahdeksan, keskustaa kuusi, rkp:a neljä ja SDP:ä kolme prosenttia. Kolmannes ei halunnut kertoa puoluekantaansa tai osannut sanoa. Viisi prosenttia ei aio äänestää.

Voit olla kiinnostunut myös näistä