Jäsenet kokevat Kennelliiton luotettavaksi ja asiantuntevaksi koiraharrastuksen edunvalvojaksi – vastaajia 4799

 |  Teemavuosi
Näin jäsentutkimus tehtiin
Kutsut kyselyyn lähetettiin sähköpostitse tasaväliotannalla joka neljännelle Suomen Kennelliiton jäsenelle ja vastauksia tuli 4799. Vastausprosentti oli 17,7 %.
Virhemarginaali on 95 %:n luottamustasolla 1,4 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Vastaajista 27 % asuu Uudellamaalla, 10 % Pirkanmaalla ja 9 % Varsinais-Suomessa. Myös toisella kotimaisella tehdyn kyselyn vastaajista prosentti oli ruotsinkielisiä.
Vastaajista 82 % oli naisia, ja yleisimmät ikäluokat olivat 45–60 vuotta ja 30–44 vuotta.

Suomen Kennelliiton Taloustutkimus Oy:lla teettämän jäsentutkimuksen vastaajista 84 % pitää Kennelliittoa asiantuntevana ja 78 % kokee liiton edistävän koirien terveyttä ja hyvinvointia. Ensi vuonna 130 vuotta täyttävältä Kennelliitolta kaivataan kuitenkin lisää vuorovaikutteisuutta.

Tutkimuksessa selvitettiin Suomen Kennelliiton jäsenten mielipiteitä liitosta, sen toiminnasta ja liittoon kohdistuvista odotuksia. Sähköiseen jäsenkyselyyn vastasi 20.4.–4.5. välisenä aikana yhteensä 4799 koiranomistajaa, -kasvattajaa ja harrastajaa.

Pääosin liiton koetaan onnistuneen tehtävissään ja yleisarvosanaksi Kennelliitto sai toiminnastaan 7,25. Tuloksista ja runsaasta määrästä avovastauksia löytyi kuitenkin myös selviä kehittämiskohteita.

– Kennelliiton visio on kiteytetysti Hyvää elämää koiran kanssa – nyt ja tulevaisuudessa. Sen toteuttamiseksi on keskeistä kuunnella tarkalla korvalla, miten voisimme palvella 146 000 henkilöjäsenen ja yli 2000 yhdistyksen jäsenkuntaamme entistä paremmin. Tulosten osoittama vahva luottamus liittoa kohtaan ja uskottavuutemme jäsenistön silmissä kertoo, että saimme selvän mandaatin jatkaa suunnitelmiemme mukaisesti, sanoo Kennelliiton strategiasta vastaavan tulevaisuustoimikunnan puheenjohtaja Risto Ojanperä.

Harmaa, mutta luotettava

Tutkimuksen tulosten perusteella Kennelliiton vahvuuksia ovat asiantuntevuus, luotettavuus ja uskottavuus. Vastaajista 84 % pitää Kennelliittoa asiantuntevana. Liittoa kuvaaviksi adjektiiveiksi valittiin yleisimmin myös uskottavuus (77 %) ja luotettavuus (76%). Enemmistö vastaajista näkee Kennelliiton myös kansainvälisenä (62%) ja helposti lähestyttävänä (55%).

– Suomen Kennelliitto on koira-alan asioissa johtava toimija, ja sitä pidetään erittäin asiantuntevana. Liitto on luotettavuudeltaan samassa sarjassa viranomaisten kanssa, ja viranomaisiin suomalaiset luottavat yleensäkin erittäin paljon, kommentoi tutkija Petra Kantola Taloustutkimus Oy:sta.

Kennelliiton jäsenyyttä pitää erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä 71 % vastaajista ja 63 % kokee saavansa jäsenmaksulleen vastinetta. Rescue-koirien omistajistakin yli puolet pitää Kennelliiton jäsenyyttä tärkeänä. Toisaalta 30 % kaikista vastaajista ei koe saavansa vastinetta rahoilleen ja liitolta kaivataankin jäsenpalveluiden ja -etujen kehittämistä sekä tiedotusta niistä.

Painavin syy liittoon kuulumisen tarpeelle on liiton asema koira-alan asioiden edunvalvojana, jonka 40 % kertoi vaikuttavan erittäin paljon ja 37 % vaikuttavan jonkin verran.  Toisin kysyttynä 23 % oli täysin samaa mieltä ja 45 % jokseenkin samaa mieltä väitteestä ”Suomen Kennelliitto on kaikkien koirien edunvalvoja”. Rescue-koirien omistajat kysymys jakoi puoliksi.

Lisäksi Kennelliiton jäsenyyden tarpeellisuuteen koetaan vaikuttavan koirankasvatus, kiinnostus Kennelliiton toimihenkilötehtäviin ja jäsenyyttä edellyttävä harrastus. Vastaajista 65 % ei ole koskaan harkinnut eroavansa liitosta. Joka kymmenes vastaaja on aiemmin eronnut, mutta liittynyt sittemmin uudelleen jäseneksi.

Kasvattaja ja rotujärjestö ensisijaiset tiedonlähteet

Kaikista vastaajista 97 prosenttia oli joskus hankkinut jonkin koiristaan kotimaiselta kasvattajalta, ulkomaiselta kasvattajalta 21 %, rescue-järjestön kautta kaksi prosenttia, kotimaisesta löytöeläintalosta prosentti ja muualta kolme prosenttia.

Kyselyn tuloksista tulee esille kasvattajan ja oman rotujärjestön ja -yhdistyksen tuki koiranomistajille. Rotujärjestön ja -yhdistyksen verkkosivut, tiedotteet ja some-kanavat ovat vastaajista 79 % tärkeitä tai erittäin tärkeitä koiriin, Kennelliittoon tai jäsenyyttä koskevan tiedon saamisessa. Kennelliiton verkkosivut ja Koiramme-lehti koetaan keskimäärin yhtä tärkeiksi tiedonlähteiksi.

Kennelliiton viestintäkanavista aktiivisimmin seurataan Koiramme-lehteä, jota lukee säännöllisesti 74 % vastaajista ja jota 70 % piti tärkeänä jäsenyyden kannalta. Suomen suurimpien harrastelehtien joukkoon lukeutuvaa koira-alan tietopankkia kiiteltiin avovastauksissa, mutta lehdeltä toivottiin modernimpaa ulkoasua, lyhyempiä artikkeleita ja tavalliselle koiranomistajalle helposti lähestyttäviä aiheita. Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen on tyytyväinen siihen, että myös Koiramme-lehden verkkoversio on löydetty vastaajien joukossa.

Toiseksi eniten seurataan Kennelliiton verkkosivuja. Liiton Facebook-, Youtube-, Instagram- ja Twitter-kanaville toivottiin enemmän näkyvyyttä. Kuluneen vuoden aikana liiton aktiivisuuteen sosiaalisessa mediassa onkin selvästi panostettu ja tätä työtä jatketaan.

Koiranomistaminen ei ole jokamiehenoikeus

Näkemyksiä Kennelliiton toiminnasta kysyttiin väitelauseilla, jotka on poimittu Kennelliiton strategiassa mainituista tavoitteista tai tunnistetuista toimintaympäristön muutoksista. Vastaajat kautta linjan suhtautuivat hyvin penseästi väittämään ”Kenen tahansa pitäisi saada hankkia koira”. Kaikista vastaajista täysin samaa mieltä väitteen kanssa oli vain kaksi prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä kuusi prosenttia.

Vain prosentti ei osannut sanoa. Kriittisimmin asiaan suhtautuivat rescue-koirien omistajat, joita oli kaikkiaan kaksi prosenttia vastaajista eli 73 henkilöä, sekä alle 30-vuotiaat. Rescue-koiran omistavista vain prosentti oli samaa mieltä väitteestä ja kolme prosenttia osittain samaa mieltä. Nuorissa vastaava jakauma oli yksi ja kolme prosenttia.

Alkuperältään tuntemattomien koirien tuontia Suomeen rajoittaisi 81 % vastaajista. Yli puolet vastaajista oli täysin samaa mieltä siitä, että Kennelliitto sopii hyvin Suomen ainoaksi viralliseksi koirarekisterin pitäjäksi ja 27 % jokseenkin samaa mieltä. Kaikkiaan siis 80 % vastanneista jäsenistä suhtautuu myönteisesti ajatukseen Kennelliiton tietojärjestelmäosaamisen hyödyntämisestä virallisen koirarekisterin perustamisessa.

Kennelliiton koetaan edistävän koirien terveyttä

Vastaajista 47 % oli täysin ja 39 % jokseenkin samaa mieltä väitteestä ”Rotukoiria jalostetaan liian pitkälle niiden terveyden kustannuksella”. Selvä enemmistö eli 78 % vastaajista kuitenkin näkee Kennelliiton edistävän koirien terveyttä ja hyvinvointia. Lisäksi 80 % näkee Kennelliiton lisäävän yleistä tietämystä koiranjalostuksesta. Jalostusta koskevat asiat ja ongelmat nousivat spontaanisti esille myös avovastauksissa ja liitolta toivottiin rohkeampia ulostuloja jalostukseen liittyen myös julkisuudessa.

Suhtautuminen koiranäyttelyihin jakoi vastaajia. Kaikista 17 % oli täysin samaa mieltä väitteestä ”Koiranäyttelyt eivät edistä koirien hyvinvointia” ja 30 % osittain samaa mieltä. Vastaajista 67 % kertoi harrastavansa tai käyneensä joskus koiransa kanssa näyttelyssä. Toiseksi yleisin harrastus koe- ja kilpailumuodoista oli tottelevaisuuskoulutus, jota kertoi harrastaneensa 37 % ja kolmanneksi agility (31%). Mitään erityistä ei harrasta 16 % vastaajista.

Vain neljä prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 15 prosenttia jokseenkin samaa mieltä väitteestä ”Sekarotuiset koirat ovat terveempiä kuin rotukoirat”. Kriittisimmin asiaan suhtautuivat koiransa ulkomaiselta kasvattajalta hankkineet ja yli 10 koiraa omistaneet. Rescue-koirien omistajista 41 % ei ollut asiassa samaa eikä eri mieltä.

Lisää avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta

Parhaiten Kennelliiton toimintaa kuvaavaksi koettiin koiran omistamiseen ja hoitamiseen liittyvän tiedon jakamisen, sillä vastaajista 41 % koki tämän sopivan Kennelliiton toiminnan kuvaukseen erittäin hyvin ja 47 % melko hyvin. Lisäksi vahvoiksi toimintakentiksi koettiin strategian mukainen kotimaisten rotujen aseman tukeminen Suomessa ja maailmalla ja koiranomistajan asialla olemisen.

Vähiten liiton nähtiin kuuntelevan jäseniään, tukevan matalan kynnyksen harrastamista ja ottavan julkisuudessa aktiivisesti kantaa koiraharrastajien kannalta tärkeisiin asioihin.

– Yleistä toiminnan kehittämistä ja ensi vuoden yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemavuotta ajatellen tutkimuksesta haettiin vastauksia myös siihen, miten voisimme vahvistaa koko organisaation osallistumista strategiamme toteuttamiseen. Oli positiivista huomata, että esimerkiksi ensi vuoden painopistealueista matalan kynnyksen harrastaminen, yhteisoppiminen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuutemme lisääminen ovat asioita, joita jäsenet meiltä toivovat, Ojanperä toteaa.

Toisaalta vastaajien näkemyksissä Kennelliiton etäisyydestä oli selvää hajontaa: 38 % vastaajista piti liittoa etäisenä kun taas päinvastaista mieltä oli 39 %.  Selvästi petrattavaa on vuorovaikutteisuudessa (33 %) ja demokraattisuudessa (24 %). Vain 19 % pitää liittoa rohkeana.

Ei osaa sanoa -vastauksia kertyi paikka paikoin paljon, joten liiton toiminnan voidaan tulkita olevan monille vierasta. Vastaajista 59 % ei osannut sanoa, onko Kennelliitto demokraattinen. Lisäksi liiton aikaansaavuuden arviointia piti hankalana 44 %. Ensi vuonna 130 vuotta täyttävän liiton projekteihin kaivattiinkin lisää avoimuutta ja päätöksenteosta enemmän viestintää.  

Nuoret erottuivat

Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen on iloinen jäsenten luottamuksesta liiton asiantuntemukseen. Hän on kuitenkin huolissaan nuorten vähäisestä näkyvyydestä myös tutkimuksessa ja keinoista tavoittaa heidät paremmin. Vastaajista alle 30-vuotiaita oli yhtä paljon kuin yli 60-vuotiaita eli 13 prosenttia.

Nuorten merkitys liiton tulevaisuuden kannalta on kuitenkin selvä, sillä vastaajista 77 % oli hankkinut ensimmäisen koiransa ennen 30 ikävuottaan ja nuorten yhteiskunnalliset asenteet poikkesivat selvästi muista vastaajista. He suhtautuivat selvästi lievimmin alkuperältään tuntemattomien koirien tuomiseen Suomeen, tosin myös alle 30-vuotiaiden keskuudessa 70 % koki, että rajoituksia tarvittaisiin. Koirien liikkumista maasta toiseen rajoittaisi 37 % kaikista vastaajista.

Lähemmäs tavallisen koiranomistajan arkea

Avokommenteissa sekä liitolta että Koiramme-lehdeltä peräänkuulutettiin näyttelyiltä enemmän huomiota ”tavallisen” koiranomistajan arkeen: jäsenetuja ja -palveluita, matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia ja koulutusvinkkejä. Etenkin nuoret haluaisivat monipuolisempia koiraharrastusmahdollisuuksia. Lisäksi kasvattajat kaipasivat enemmän tukea ja koulutusta koirien terveyden edistämiseen.  

Jäsenkyselyn rinnalla Kennelliitto on teettänyt Taloustutkimuksella myös sidosryhmätutkimuksen, jossa selvitettiin keskeisten yhteistyökumppaneidemme näkemyksiä Kennelliitosta. Tutkimusten tuloksia käytetään Kennelliiton toiminnan yleiseen kehittämiseen ja ensi vuoden yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemojen suunnitteluun ja toteutukseen.

Taloustutkimus Oy:n tutkimusraportti Kennelliiton jäsenkyselystä

Kennelliiton strategia 2017–2021

Kennelliiton toimintasuunnitelma 2018

Lisätietoja:

Risto Ojanperä
Suomen Kennelliiton tulevaisuustoimikunnan puheenjohtaja, hallituksen jäsen
risto.ojanperaatkennelliitto.fi
044 218 4478

Harri Lehkonen
Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja
harri.lehkonenatkennelliitto.fi
050 329 2188