Suomen Kennelliitto edustaa 146 000 koiranomistajaa, koiraharrastajaa ja koirankasvattajaa sekä yli 2000 koiraharrastusyhdistystä. Toimintamme ala koskettaa suoraan tai välillisesti suurta osaa suomalaisista. Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry esittää tulevalle hallitukselle toteutettavaksi seitsemää toimenpidettä, jotka edistävät ihmisen vastuuta eläinten ja ympäristön hyvinvoinnista, parantavat alueellista tasa-arvoa sekä lisäävät yleistä turvallisuutta.

1. Lakisääteinen koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on toteutettava viivytyksettä

Tilastokeskuksen vuoden 2016 kulutustutkimuksen mukaan Suomessa on 700 000 koiraa. Näistä koirista noin 530 000 on rekisteröity Suomen Kennelliittoon. Maa- ja metsätalousministeriön selvityksen mukaan kaikkien koirien tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä on tarkoitus säätää eläinten tunnistamislainsäädännössä. Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen siirryttyä tulevalle hallituskaudelle, kaikkien koirien lakisääteinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on entistä tärkeämpää toteuttaa mahdollisimman pian. Ne edistäisivät eläinten hyvinvointia hyvin laaja-alaisesti ja lisäisivät yleistä turvallisuutta.

Mikrosiru ja koiran tietojen löytyminen virallisesta omistajarekisteristä ovat yhdessä kuin koiran henkilöturvatunnus, sillä ne yhdistävät koiran ja omistajan – oikein toteutettuna myös myyjän – tiedot toisiinsa. Näin esimerkiksi kadonnut koira voi palautua omistajalleen parhaimmillaan jo löydettäessä. Lisäksi koirien ja omistajien yksilöllinen tunnistaminen ovat vastuuttoman koiranhankinnan ja -pidon sekä koirahyökkäysten ennaltaehkäisyn perusedellytyksiä.

Lakisääteinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti mahdollistaisivat kokonaiskuvan Suomen koirakannasta, sen alkuperästä ja terveydentilasta. Näin voitaisiin valvoa myös monirotuisten kasvatusta ja tuontikoirien hyvinvointia. Lakisääteinen tunnistusmerkintä ja yhtenäinen rekisteri antaisivat viranomaisille nykyistä tehokkaampia työkaluja puuttua riskeihin ja ongelmiin, joita aiheutuu pentutehtailusta sekä rajat ylittävästä laillisesta ja laittomasta koirakaupasta: eläinten hyvinvoinnin vakavien laiminlyöntien lisäksi kyse on mittavasta järjestäytyneestä rikollisuudesta ja eläintautien sekä zoonoottisten tautien leviämisen uhasta.

Suomen Kennelliitto rekisteröi vuosittain 46 000–48 000 koiraa, jotka on kaikki tunnistusmerkitty. Kennelliitolla on maanlaajuisesti yli 500 koulutettua tunnistusmerkitsijää. Olemme ottamassa käyttöön maakoodilliset sirut, jotka ovat avainasemassa koiran alkuperämaan tunnistamisen ja tunnistusmerkinnän standardoinnin kannalta. Kaikista Suomen koirista tunnistusmerkinnän ulkopuolelle jää arviolta noin 20–25 prosenttia.

Kennelliitolla on valmiudet kerätä myös näiden koirien tunnistus- ja omistajatiedot verkko- tai mobiilisovelluksilla. Koiran omistaja tunnistautuu rekisteröintijärjestelmiin pankkitunnuksilla. Kennelliiton rekisterissä on jo yli 16 000 monirotuista ja ulkomailta tuotua koiraa. Tietojen kerääminen ja niiden siirtäminen viranomaisrekistereihin on kustannustehokasta, turvallista ja vaivatonta. Suomen Kennelliiton koirarekisteriä ja liiton osaamista tulisi hyödyntää viranomaisomaisrekisterin perustamisessa.

2. Monipuoliset koiraharrastusmahdollisuudet on turvattava koko maassa

Tieteellisesti tutkittu tieto koiran positiivisista vaikutuksista ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi. Koira vähentää stressiä, alentaa verenpainetta sekä tuo arkeen säännöllistä ulkoilua ja liikuntaa. Lisäksi koira vähentää yksinäisyyttä ja lisää sosiaalisia kontakteja, millä on yksin asuvien määrän kasvaessa ja väestön ikääntyessä huomattava merkitys.

Koiraharrastustoiminnassa on mukana satoja tuhansia suomalaisia. Erilaiset harrastukset, kuten Suomen Kennelliiton ja sen jäsenyhdistysten järjestämät kokeet ja kilpailut, mahdollistavat koiralle sen lajityypillisten ja rodunomaisten käyttäytymistarpeiden toteuttamisen ja luovat ihmisille tärkeitä yhteisöjä. Harrastusten järjestämisestä ei tule hankaloittaa liian byrokraattisilla tai kalliilla järjestämisvelvoitteilla.

Koiraharrastukset tukevat koiran yhteiskuntakelpoisuutta ja edistävät koiranomistajan vastuuta eläimen hyvinvoinnista. Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoituksessa tulisikin huolehtia siitä, että jokaisessa kunnassa on myös sisäkäyttöisiä koiraharrastustiloja.  Laadukkaat koiraharrastusalueet ja -tilat ovat myös elinkeinotoiminnan näkökulmasta vetovoimatekijä, joiden edellytyksiä tulisi vaalia esimerkiksi hiihtolatujen ja urheiluhallien tavoin.   

Kun koirien määrä on lisääntynyt ja väestö on keskittynyt yhä enemmän kasvukeskuksiin, on entistä tärkeämpää, että kaavoitus ja muut elinympäristöön liittyvät ratkaisut tukevat koirien ja heidän omistajiensa sekä muiden ihmisten, eläinten ja muun ympäristön sopusointuista yhteiseloa. On huolehdittava siitä, että myös tiheästi asutuilla alueilla on riittävästi ulkoiluun sopivia viher- ja virkistysalueita, koira-aitauksia sekä -puistoja.

3. Lainsäädännön on tuettava vastuullista koirankasvatusta

Suomalainen koirankasvatus on on perinteisesti pääsääntöisesti pienimuotoista kotikasvatusta. Suomen Kennelliiton 12 000 koirankasvattajaa ovat sitoutuneet edistämään terveiden ja hyväluonteisten, käyttöominaisuuksiltaan, rakenteeltaan ja ulkomuodoltaan rodunomaisten koirien kasvattamista. Viimeisen viiden vuoden aikana kasvattajista lähes 2700 on teettänyt vain yhden pentueen vuodessa.

Tulevalle vaalikaudelle siirtyneessä eläinsuojelulain kokonaisuudistuksessa on huolehdittava siitä, että lainsäädäntö tukee vastuullista koirankasvatusta ja -pitoa. Vastuullisella jalostuksella on keskeinen merkitys koiran terveydelle ja hyvinvoinnille ja jalostuksella on saatu monia roduissa esiintyneitä sairauksia tai haittoja vähenemään. Samalla on huolehdittava rotujen perinnöllisestä monimuotoisuudesta.

Näin voidaan turvata myös kotimaisten rotujemme suomenpystykorvan, suomenajokoiran, karjalankarhukoiran, suomenlapinkoiran sekä lapinporokoiran tulevaisuus. Koiria koskevan päätöksenteon on perustuttava parhaaseen asiantuntemukseen ja valmistelussa tulee kuulla Suomen Kennelliittoa.

Vastuullisen kasvatustyön tukeminen lainsäädännöllä mahdollistaa koirakannan terveyden ja luonteenpiirteiden seurannan, jotka ovat edellytyksiä koiran hyvinvoinnille ja yhteiskuntakelpoisuudelle. Lisäksi viranomaisille on taattava riittävät resurssit, sillä esimerkiksi eläintenpitokiellon valvonta ei tällä hetkellä riittävästi toteudu. Kennelliiton lausuntoja rauenneesta eläinten hyvinvointilaista voit lukea täältä

4. Verkkokaupassa koirien myyjiltä on edellytettävä vahvaa tunnistautumista

Koiran hankinta merkitsee parhaimmillaan 10–15 vuoden sitoutumista. Erilaiset kansainväliset verkkokauppa-alustat mahdollistavat koirien impulsiivisen ostamisen. Näin taustoiltaan, terveydentilaltaan, luonteeltaan ja käyttäytymiseltään tuntemattomia koiria voi päätyä ihmisille, joilla ei välttämättä ole edellytyksiä huolehtia niiden hyvinvoinnista.

Pentutehtailussa ja laittomassa koirakaupassa on kyse rajat ylittävästä rikollisuudesta, joka poliisin ja läänineläinlääkäreiden mukaan on usein sidoksissa muiden muassa talousrikollisuuteen. Pentutehtailijalla tarkoitetaan henkilöä, joka tavoittelee koirilla vain taloudellista tuottoa eikä ole kiinnostunut koirien hyvinvoinnista tai tulevaisuudesta juuri niille oikeassa kodissa. Kasvatusolot eivät ole asianmukaiset, pentuja ei sosiaalisteta, rokoteta, tunnistusmerkitä eikä rekisteröidä.

Pentutehtailijalla on usein kiire myydä pennut ennen kuin mahdolliset sairaudet tulevat ilmi. Ongelmatilanteissa myyjän jäljittäminen on usein käytännössä mahdotonta. Eläinkauppaa koskeva lainsäädäntö on tuotava 2020-luvulle. Kaikessa koiran kaupassa ostajan pitää pystyä tunnistamaan myyjä samalla tavalla kuin pennun ostaja voi tunnistaa Kennelliiton alaisuudessa toimivan kasvattajan.   

5. Susikannan hoidossa on turvattava koiravahinkojen ennaltaehkäisy

Suomen Riistakeskuksen toukokuussa 2018 teettämästä selvityksestä ilmeni, että 66 prosenttia suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti samalla kun negatiivisesti suhtautuvien osuus on laskenut 10 prosenttiin.

Metsästys on luontoharrastus, jossa koira saa toteuttaa sen hyvinvoinnin kannalta elintärkeää lajin- ja rodunomaista käyttäytymistä. Koiran käyttö on usein välttämätöntä myös suurriistavirka-avun (SRVA) tehtävissä. Tavallisimpia SRVA-tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen sekä suurpetojen karkotukset taajaan asutulta alueelta. Mukana olevat metsästäjät, koiranohjaajat ja metsästysseurat toimivat vapaaehtoispohjalta.

Suurpedot vaikeuttavat koirien koulutus- ja koetoimintaa luonnossa. Viime vuosina sudet ovat tappaneet noin 20–50 koiraa vuodessa ja vahingot ovat keskittyneet syksyyn. Metsästyskoirien lisäksi sudet ovat tappaneet pihassa olleita koiria. Kennelliiton tavoitteena on pyrkiä turvaamaan metsästyskoirien käytön edellytykset maastossa. Haluamme yhdessä eri toimijoiden kanssa hakea ratkaisuja sen toteuttamiseen. Kennelliitto on muiden muassa mukana laajassa maa- ja metsätalousministeriön käynnistämässä susikannan hoitosuunnitelmahankkeessa. Hankkeessa ja sen päättymisen jälkeenkin on huolehdittava koiravahinkojen ennaltaehkäisystä.

6. Rajat räiskeelle – järeämmät ilotulitteet siirtymäajalla vain ammattilaisten käyttöön

Suomen Kennelliitto on mukana 15 eläin-, terveys-, vammais- ja potilasjärjestön Rajat räiskeelle -kansalaisaloitteessa ja samannimisessä kampanjassa. Tavoitteena on rajoittaa ilotulitteiden aiheuttamia haittoja sallimalla järeämpien F2- ja F3-luokkien ilotulitteiden käyttö siirtymäajan puitteissa vain luvan saaneiden ammattilaisten käyttöön.

Kennelliiton kaikkien rotujen jalostusta linjaavaan yleiseen jalostusstrategiaan on kirjattu, ettei arkaa koiraa tule käyttää jalostukseen ja koiralla on oltava hyvä hermorakenne, eli koiran tulisi jonkin verran sietää ilotulitteista lähteviä ääniä. Koska osa koirista kuitenkin stressaantuu selvästi räiskymisestä, ilotulitteiden rajaaminen vain ammattilaisten käyttöön ennalta ilmoitettuina aikoina mahdollistaisi koiranomistajille paremman varautumisen, jolloin he voisivat huolehtia koiransa hyvinvoinnista ennakoidummin.

Aloite keräsi alle kuukaudessa eduskuntakäsittelyyn vaaditut 50 000 kannatusilmoitusta.  Seuraavan hallituskauden aikana on käsiteltävä aloite huolellisesti ja arvioitava vakavasti, haluammeko yhteiskuntana edelleen sallia ilotulitteista aiheutuvia haittoja entiseen tapaan.

7. Avustajakoirille opaskoiria vastaava status

Koiralla on monia yhteiskunnallisesti tärkeitä tehtäviä sekä viranomaisten että eri tavoin erityistä tukea tarvitsevien henkilökohtaisena hyötykoirana. Avustajakoira on fyysisesti vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilökohtainen apu, joka voi ratkaisevalla tavalla mahdollistaa itsenäisen elämän ja tukea yhdenvertaista osallistumista yhteiskuntaan.

Avustajakoira koulutetaan vastaamaan ihmisen yksilöllisiä tarpeita, minkä vuoksi koulutus kestää vuosia ja koirista on jatkuva pula. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksessä esitettiin jo vuonna 2014, että opaskoirien tavoin avustajakoirat tulisi luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Tämä tulee toteuttaa tulevalla vaalikaudella, jotta useammat saisivat koirasta tarvitsemansa avun.

Voit olla kiinnostunut myös näistä

Labradorinnoutajanpentu omistajan kanssa
Eläinten hyvinvointilaki siirtyi eduskunnan käsittelyyn Lue lisää