Lauantai 29.2.

Juha Pasanen: Rajakoirien valinta ja kouluttaminen (lauantai klo 9.45)

Juha Pasanen on koiratoiminnan opettaja Rajavartiolaitoksen Raja- ja merivartiokoululla. Työ sisältää koiranohjaajien kurssien ja koulutusten suunnittelua sekä koulutuksen johtamista. Opetuksen lisäksi Pasanen osallistuu Rajavartiolaitokselle hankittavien koirien hankintaan, ja hän on myös kiertänyt koiran kanssa eri EU-maissa kouluttajana/tarkastajana Frontexin järjestämillä koiranohjaajakursseilla.

Luennolla käydään läpi, millaisia koiria Rajavartiolaitokselle hankitaan, ja millaisia ominaisuuksia virkakoiralla tulee olla. Pasanen kertoo myös rajakoirien koulutusmenetelmien muuttumisesta ja miten koulutustapojen kehittyminen on vaikuttanut koirien käyttäytymiseen.
 

Hannu Kyllönen: Metsästyskoirat - ominaisuudet, jalostus, koulutus (lauantai klo 12.45)

Hannu Kyllösellä on ollut metsästyskoiria - labradorinnoutajia, saksanseisojia ja jämtlanninpystykorvia - 1990-luvun puolivälistä. Niillä hän on harrastanut pääasiassa kyyhkyjen, vesilintujen, metsäkanalintujen ja hirven metsästystä. Lisäksi hän on osallistunut muihinkin metsästysmuotoihin niihin tarkoitetuilla metsästyskoirilla. Vuodesta 2008 Hannu on opiskellut omasta mielenkiinnostaan, tutkintoihin tähtäämättä, koiratietoa ja pohtinut sekä soveltanut sitä myös metsästyskoiriin. Sieltä alkoi teorian ja käytännön yhteensovittamisen matka, joka jatkuu edelleen.

Metsästyskoiria on jalostettu erilaisia metsästystapoja ja erilaista kohderiistaa varten. Työskentelytavat vaihtelevat itsenäisestä etäällä toimivasta lähellä tapahtuvaan kontaktia pitävään, maan alla ja päällä sekä vedessä tapahtuvaan, laukausta ennen ja sen jälkeen painottuvaan työskentelyyn, eri kokoisiin ja eri lailla käyttäytyviin kohderiistoihin. Erilaiset metsästystavat ja varsinkin käyttöominaisuuksia mittaavat koemuodot edellyttävät metsästyskäyttäytymisketjun käytösten muokkausta, eli kouluttamista.

Miten ominaisuuksien jalostus ja koulutustarpeet lyövät kättä - kätellen vai väistäen, ohjaako toinen toista? Koiria tutkitaan nykyään paljon ja niistä tiedetään entistä enemmän - vaikuttaako tieto ominaisuuksien jalostukseen ja/tai koulutukseen? Yhteiskunta ja “eläinetiikka” muuttuu, onko sillä vaikutusta metsästyskoirien jalostukseen ja/tai koulutukseen? Luennolla nostetaan kysymyksiä pöydälle ja käydään niitä läpi eri kulmista.
 

Mari Tikkunen: Sudet, koirat ja susialueilla metsästäminen ja eläminen (lauantai klo 15.15)

Mari Tikkunen on valmistunut Oulun yliopistosta filosofian maisteriksi ja tekee väitöskirjaa suden aiheuttamista koiravahingoista. Hän työskentelee Riistakeskuksella Life Boreal Wolf -hankkeessa ja on työskennellyt Luonnonvarakeskuksella suurpetoseurannoissa useana vuonna. Tikkunen on ammatiltaan myös toimittaja.

Luento käsittelee susien aiheuttamia koiravahinkoja eli niiden luonnetta, esiintymistä ja mahdollisia syitä. Luennolla käydään lyhyesti läpi myös suden ekologiaa ja roolia luonnossa. Lisäksi käsitellään koirien suojauskeinoja, laumanvartijakoiria ja koirasusia.
 

Jenni Puurunen: Suolistomikrobien merkitys aivojen ja käyttäytymisen kehityksessä – mitä ihmis- ja jyrsijätutkimukset kertovat (lauantai 16.45)

Jenni Puurunen (FT) toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa professori Hannes Lohen koiragenetiikan tutkimusryhmässä. Hän on väitellyt koirien käytöshäiriöiden aineenvaihdunnallisesta tutkimuksesta vuonna 2018.

Jo pitkään on tiedetty, että suoliston tasapainoisella mikrobikoostumuksella on suuri merkitys fyysisen terveyden ja erilaisten tulehduksellisin mekanismein syntyvien sairauksien, kuten allergioiden ja suolistosairauksien, kannalta. Tuore tutkimustieto painottaa suolistomikrobien tärkeyttä myös psyykkisessä terveydessä, sillä jyrsijöillä tehtyjen tutkimusten mukaan suolistomikrobisto vaikuttaa olevan välttämätön aivojen ja käyttäytymisen normaalille kehitykselle. Koirilla suolistomikrobiston yhteyttä aivojen toimintaan ja käyttäytymiseen ei ole vielä tutkittu juuri lainkaan. Lajien samankaltaisuuden ansiosta ihmis- ja jyrsijätutkimukset voivat kuitenkin antaa viitteitä suolistomikrobiston roolista myös koirilla. Luento antaa yleiskatsauksen suolistomikrobien merkityksestä aivojen ja käyttäytymisen normaalin kehityksen kannalta läpi lajirajojen.
 

Sunnuntai 1.3.

Helena Telkänranta: Koiran älykkyys ja tunteet, sekä käyttäytymistarpeet

Helena Telkänranta on moninkertaisesti palkittu tietokirjailija, joka tunnetaan muun muassa kirjoistaan "Millaista on olla eläin?" ja "Eläin ja ihminen - mikä meitä yhdistää?" Hänen erikoisalaansa on eläinten käyttäytymistä ja koulutusta sekä eläinten mielen toimintaa koskevan tutkimustiedon tuominen yleistajuisessa muodossa eläinalojen ammattilaisten ja suuren yleisön ulottuville. Telkänranta on myös itse tehnyt eläinten käyttäytymis- ja kognitiotutkimusta Helsingin yliopistossa sekä Bristolin yliopistossa Britanniassa.

Koiran älykkyys ja tunteet (sunnuntai klo 8.30)

Millaisia erilaisia älykkyyden muotoja koirilla on, mihin asti ne yltävät ja missä menevät koirien ymmärryskyvyn rajat? Mitä tunteita koirat pystyvät tuntemaan? Mitä ovat perustunteet ja miten ne eroavat muista tunteista? Onko koirien älykkyydessä ja tunteiden tuntemisessa yksilöllisiä eroja?

Käyttäytymistarpeet - miten koira näkee ihmisen ja toiset koirat (sunnuntai  klo 10.30)

Miksi tiettyjen käyttäytymismuotojen toteuttaminen on välttämätöntä tasapainoisen aivokemian ylläpitämiselle? Miten käyttäytymistarpeisiin liittyviä ongelmia voi ennaltaehkäistä ja ratkaista?
 

Anne Hietala: Vihaiset koirat yhteiskunnassa ja koirien salakuljetuksen monet kasvot (sunnuntai 13.30)

Anne Hietala on tutkinnanjohtaja Helsingin poliisilaitokselta ja vetää yleisvaarallisten rikosten tutkintaryhmää. Ryhmässä tutkitaan Helsingin poliisilaitoksen alueella tapahtuneet palo- ja räjähdysrikokset, eläimiin kohdistuvat rikokset sekä ympäristörikokset. Hietala on toiminut poliisina vuodesta 1988. Eläimiin kohdistuvien rikosten tutkintaryhmä perustettiin lokakuussa 2018, jolloin ne myös tulivat Hietalan ryhmän vastuulle.
 

Sanni Somppi: Koiran aistit ja vuorovaikutus ihmisen kanssa (sunnuntai 15.30)

Sanni Somppi on tutkinut koirien kognitiota ja käyttäytymistä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa kymmenkunta vuotta mm. hankkeissa Koiran Mieli sekä Turre 2.0 - Varustelusta vuorovaikutukseen. Hän tekee väitöskirjaansa koirien sosiaalisesta havaitsemisesta; siitä miten koirat tunnistavat koirien ja ihmisten kasvoja, mihin koirat kiinnittävät huomionsa ja miten esimerkiksi kasvojen tuttuus tai emotionaalinen ilme vaikuttaa niiden reaktioihin.

Luennolla käydään läpi koirien aistimaailmaa: mitä koirat näkevät, kuulevat ja haistavat? Miten koirat käyttävät eri aisteja ihmisen kanssa kommunikoidessaan? Onko koirarotujen välillä eroa aistikapasiteetissa ja sen myötä myös kognitiivisissa taipumuksissa? Miten aistinsäätely liittyy stressiherkkyyteen? ”Se koira huomaa kaiken ja reagoi kaikkeen...” – Onko olemassa ns. erityisherkkiä koiria?

Kurssin ohjelmatietoihin ja ilmoittautumiseen