Suomenpystykorvien rekisteröintien historiaa kartoittanut monivuotinen projekti on tuottanut kansainvälisestikin merkittäviä tuloksia. Kansalliskoiramme sukutaulutietoja voi nyt tarkastella Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä aina 1800-luvulle saakka.

Kennelliiton kaikille avoimeen Jalostustietojärjestelmään on nyt lisätty suomenpystykorvia niin, että nyt tietokannassa on kaikkiaan yli 78 000 suomenpystykorvan sukutaulujen varmistetut tiedot. Kaikkien 1800-luvun ja 1900-luvun alun koirien rekisterinumeron edessä on SF.

Projektissa sukutauluihin lisätyt, virallisesti rekisteröimättömät koirat, on merkitty sukupuukoiriksi. Tiettävästi missään muualla maailmassa ei ole koottu näin kattavia tietoja, jotka ulottuvat yli sadan vuoden taakse. Voit tutustua tietoihin Jalostustietojärjestelmässä, johon pääset täältä.

Suomenpystykorva on erinomainen metsästys- ja perhekoira

Suomenpystykorva on alkuperäinen luonnonkannasta ilman risteytyksiä syntynyt koirarotu, joka on kuulunut tiiviisti kantasuomalaiseen elämään jo ennen vaellusta nykyisen Suomen alueelle. Siitä on ollut suunnatonta apua ravinnon ja turkisten hankinnassa ja se on toiminut myös talon vahtina. Suomenpystykorva on yksi viidestä kotimaisesta koirarodusta, joiden perimän vaaliminen on Suomen Kennelliiton erityinen tehtävä.

Suomenpystykorvan historiallisesta merkityksestä kertoo sen esiintyminen luolamaalauksissa, Kalevalassa, saduissa ja erilaisissa käsityöesineissä. Myös suomen kieleen on taltioitu monia vain meille suomalaisille aukeavia ilmauksia kuten ”haukkua väärää puuta” tai pituusmitta peninkulma eli peninkuuluma.

Vuonna 1892 Suomen Kennelklubin rotukirjaan merkittiin "suomalainen haukkuva lintukoira", jolle hyväksyttiin metsänhoitaja Hugo Richard Sandbergin tekemä rotumerkkiehdotus. Uusittu rotumääritelmä hyväksyttiin vuonna 1897, jolloin rodun nimi muutettiin suomalaiseksi pystykorvaksi.

Suomenpystykorvaa voitiin pitää 1930-luvulla jo vakiintuneena rotuna. Se julistettiin kansalliskoiraksemme vuonna 1979. Suomenpystykorva edustaa arvokasta elävää suomalaista kulttuuriperintöä, joka liittyy kiinteästi Suomen kansan historiaan. Suomen Kennelliitto, Suomen Metsästäjäliitto ja Suomen Pystykorvajärjestö toimivat yhdessä saadakseen suomenpystykorvalla metsästyksen Unescon aineettomien kulttuuriperintöjen luetteloon.

Paitsi metsästyskoira, suomenpystykorva on erinomainen perhekoira ja sitä tapaa myös jonkin verran kaupungeista. Rotu on suhteellisen terve. Suomenpystykorvia rekisteröidään vuosittain noin 600-700.

Suomessa tehtiin vuonna 2006 kansainvälisestikin vertaillen historiallinen päätös, kun suomenpystykorvan elinvoimaisuudesta haluttiin huolehtia yhdistämällä rotu itärajantakaisen karjalais-suomalaisen laikan kanssa.

Selvitystyö vaati lukemattomia talkootunteja

Suomenpystykorvan rekisteröintien historiaa on selvitetty Suomen Pystykorvajärjestön pyynnöstä tehdyssä Kennelliiton projektissa. Työ sai alkunsa pentu- ja jalostusneuvojana 1980- ja 1990-luvuilla toimineen Taisto Collanuksen innostuksesta.

Vuodenvaihteesta 2016–2017 lähtien selvitys jatkui Kennelliiton Koiranet-ohjausryhmän alla pitkäaikaisen suomenpystykorvaharrastajan Pertti Korhosen johdolla. Collanuksen ja Korhosen lisäksi suuren työn hankkeen eteen on tehnyt Mauri Kumpulainen, joka rakensi erillisen tietokannan suomenpystykorvien rekisteritiedoista ja työkalun niiden katseluun. 

Tietojen keräämisen vaiheisiin, historiallisesti merkittäviin rodun kasvattajiin ja koiriin voi tutustua tarkemmin hanketta vetäneen Pertti Korhosen raportista:


Lisätietoja:

Pertti Korhonen
pertti.korhonen@live.com
puh. 0400 680 395

Voit olla kiinnostunut myös näistä

Suomenpystykorva Ch Nätti
Suomenpystykorvan sukutauluja selvitetty 1800-luvulle saakka – tietoja esitellään Koiramessuilla Lue lisää
suomenpystykorvanpentu
Suomenpystykorvalla metsästys halutaan mukaan Unescon aineettoman perinnön luetteloon Lue lisää