Koirien koe- ja koulutusmahdollisuudet maastossa on turvattava ja suden aiheuttamat koiravahingot on korvattava täysimääräisinä, Suomen Kennelliitto painotti maa- ja metsätalousministeriölle antamassaan lausunnossa susikannan hoitosuunnitelman luonnoksesta.

Susikannan hoitosuunnitelma on suteen liittyvien ristiriitojen hallinnan työkalu, jonka tarkoituksena on sovittaa yhteen susireviireillä asuvien ja toimivien ihmisten sekä suden suojelun tarpeet. Lausunnoilla ollut luonnos perustuu vuonna 2015 julkaistuun susikannan hoitosuunnitelmaan ja siihen esitettyihin muutoksiin. Kennelliitto oli mukana vajaa vuosi sitten alkaneen päivityshankkeen valmisteluryhmässä, jossa maa- ja metsätalousministeriön, viranomaisten ja eri järjestöjen edustajat arvioivat suunnitelman muutostarpeita ja tekivät niistä esityksiä hankkeen ohjausryhmälle.

Suunnitelman luonnoksen mukaan lyhyen aikavälin tavoitteena on turvata suden pienin elinvoimainen kanta ja pitkällä aikavälillä saavuttaa suotuisa suden suojelutaso. Keskeiseksi keinoksi nostetaan suden sietämisen lisääminen muiden muassa vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja korvaamiseen liittyvillä toimenpiteillä, kannanhoidollisella metsästyksellä, tutkimuksella, rajat ylittävällä yhteistyöllä sekä eri osapuolien välisen vuorovaikutuksen kehittämisellä.

Koiravahinkojen täysimääräisestä korvaamisesta on pidettävä kiinni

Kennelliiton tavoitteena on pyrkiä turvaamaan metsästyskoirien käyttökoe- ja harrastustoiminnan edellytykset maastossa. Lausunnossaan susikannan hoitosuunnitelman luonnoksesta Kennelliitto muistutti, että metsästys on yhteisöllinen luontoharrastus, jossa koira saa toteuttaa sen hyvinvoinnin kannalta elintärkeää lajin- ja rodunomaista käyttäytymistä.

– Riistakantojen hoidon lisäksi metsästäjillä koirineen on merkittävä rooli liikenneonnettomuuksissa vahingoittuneiden riistaeläinten jäljittämisessä, suurpetojen karkotuksissa asutuskeskuksista sekä vieraspetojen vähentämisessä lintujen pesimäalueilta, lausunnossa todetaan.

Nykyisin koiravahingot, niiden uhka ja mahdollisten vahinkojen välttäminen rajoittavat Kennelliiton jäsenten harrastustoimintaa suuressa osassa Suomea. Kennelliitto piti lausunnossaan hyvänä, että luonnoksessa tuodaan esille nykyisiä ongelmia suden aiheuttamien koiravahinkojen korvaamisessa. Luonnoksessa esitetään, että koiravahingot korvataan täysimääräisesti, korvaushakemusten käsittelyä pyritään nopeuttamaan ja että korvaukset maksetaan nopeasti.

Kennelliitto painotti, että näiden on pysyttävä selvästi kirjattuina myös lopullisessa hoitosuunnitelmassa ja toteutuksen on oltava kirjausten mukaista. Näin erityisesti siksi, että suunnitelman sivulla 11 ehdollistetaan korvausten maksaminen viittaamalla määrärahojen riittävyyteen. Kennelliitto esittikin lausunnossaan, että viittaus määrärahojen riittävyyteen on poistettava.

Sähköistä tiedonjakoa susihavainnoista on kehitettävä

Hoitosuunnitelmassa on vahinkojen ennaltaehkäisyä koskevassa kappaleessa nostettu erikseen esille kaksi toimenpidettä, jotka koskevat koiria: pannoitettujen susien GPS-tiedon tuottaminen ja julkaisu mahdollisimman pienellä viiveellä sekä Suomen riistakeskuksen ja Suomen Metsästäjäliiton kannustus ja neuvonta sudelta suojaavien koiratarhojen rakentamiseen sekä turvallisiin koirametsästyksen käytäntöihin susialueilla. 

– Nämä toimenpiteet ovat koe- ja koulutusmahdollisuuksien turvaamisen osalta riittämättömiä. Suomen Kennelliitto katsoo, että jo tunnistettujen ja tiedossa olevien, lähinnä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tiedottaminen ei lisää susien sietämistä eikä luo kestävää pohjaa susikannan hyväksyttävyydelle, lausunnossa kirjoitetaan.

Kennelliitto esittikin, että susikannan hoitosuunnitelman aikana tulisikin käynnistää myös muita hankkeita esimerkiksi susihavaintojen ja havaintojen paikkatietojen avoimen datan tallentamiseksi ja näyttämiseksi. Kennelliiton näkemyksen mukaan tämän voisi liittää osaksi hoitosuunnitelmassa esitettyä hanketta, jossa on tarkoitus koota yhteen sähköiseen palveluun riistaeläinvahinkoja koskeva tieto. Kennelliitto on huomioitu hankkeessa yhtenä osallistujana.

Lopuksi Kennelliitto korosti, että susikannan hoitosuunnitelman käytännön toteutuksessa on huolehdittava niiden ihmisten vaikutusmahdollisuuksista, joiden elämää sudet todella koskettavat. Kennelliiton lausunnon voit kokonaisuudessaan lukea täältä. Maa- ja metsätalousministeriön luonnos Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi on julkaistu täällä.

Lisätietoja:

Esa Kukkonen
hallituksen jäsen, Suomen Kennelliitto ry
esa.kukkonen@kennelliitto.fi
puh. 044 364 2271