Useimmin kysytyt kysymykset

Koiranjalostus

Mitä Kennelliitto tekee koiranjalostuksen ongelmien vähentämiseksi?

  1. Kennelliiton kaikkia rotuja koskeva jalostusstrategia linjaa, että jalostuskoiralla ei saa olla merkkejä sairaudesta tai hengitys- tai liikkumisvaikeuksista.
  2. Kennelliitto on myös ehdottanut lisättäväksi uuteen eläinsuojelulakiin, että jalostukseen käytettävän koiran tulee olla kliinisesti terve. Kliinisesti terveellä koiralla ei ole merkkejä sairauksista, vioista, anatomisista ääripiirteistä tai rakenteellisista heikkouksista, jotka alentavat hyvinvointia tai estävät normaalin, lajityypillisen elämän.
  3. Lisäksi Kennelliitossa sovelletaan yhteispohjoismaisia, rotukohtaisia ohjeita liioiteltujen piirteiden huomioimisesta koiranäyttelyjen ulkomuotoarvostelussa. Nämä ohjeet tulee huomioida myös jalostuskoirien valinnassa.

Miten koiranjalostusta ohjataan Kennelliitossa?

Suuntaviivat koirien jalostukseen ja sen ohjaukseen määritellään Kennelliiton yleisessä, kaikkia rotuja koskevassa jalostusstrategiassa.  Jalostusstrategiaa täydentävä tavoiteohjelma taas ohjeistaa yksityiskohtaisesti millaisia koiria jalostukseen suositellaan käytettävän, jotta tuloksena ovat mahdollisimman terveet ja hyväluonteiset pennut. Pentujen vanhempien tulee olla terveitä eikä niillä saa olla arkielämää haittaavia vaivoja tai ominaisuuksia. Jalostuksessa tulee välttää yhdistelmiä, joilla olemassa olevan tiedon mukaan on keskimääräistä suurempi riski periyttää hyvinvointia ja elinikää alentavia vikoja ja sairauksia.

Kennelliiton alaiset kunkin rodun rotujärjestöt ja rotua harrastavat yhdistykset vastaavat omien rotujensa jalostuksesta. Ne laativat roduilleen jalostuksen tavoiteohjelmat sekä niihin perustuvat pentujen kantakirjarekisteröinnin kriteerit. Ohjelmat ja kriteerit tarkastetaan ja hyväksytään Kennelliitossa.

Millaisia tavoitteita Kennelliiton jalostusstrategia asettaa koiranjalostukselle?

  • Luonne- ja käyttöominaisuuksien säilyttäminen ja parantaminen
  • Perinnöllisten sairauksien ja ongelmien vähentäminen
  • Rotutyypilliseen ulkomuotoon liittyvien terveydellisten ongelmien sekä tiineyteen ja synnytykseen liittyvien ongelmien ehkäisy ja vähentäminen
  • Pienen jalostuspohjan aiheuttamien ongelmien ehkäisy ja vähentäminen.

Liioitellut piirteet ulkomuodossa, arkuus ja muut käyttäytymisen häiriöt ja pienen jalostuspohjan aiheuttama perinnöllisten ongelmien kasautuminen ovat seikkoja, joiden esiintymistä pitäisi välttää kaikissa roduissa, ja vähentää niissä, joissa ne ovat päässeet ongelmaksi asti.

Millaisia käytännön toimenpiteitä Kennelliitto on tehnyt liioiteltujen piirteiden jalostuksen vastustamiseksi?

Kennelliitto on esimerkiksi yhdessä Suomen Englanninbulldoggiyhdistyksen ja Helsingin yliopiston kanssa kehittämässä lyhytkalloisille roduille kuntotestiä, jossa tutkitaan sekä koiran rakenne ja luusto että hengitystiet. Testi mittaa myös koiran yleiskuntoa. Tarkoitus on, että tulevaisuudessa vain testin läpäisseitä koiria käytetään rekisteröityjen pentujen vanhempina.

Myös Suomen Mopsikerho aloitti rodun hengitystietutkimukset yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa jo vuonna 2012. Hengitystutkimuksissa mopsien kuntoa on tutkittu muun muassa kävelytesteillä ja verikokeilla.

Merkittävimmät ulkomuotoon vaikuttavat liioitellut piirteet on kuvattu yhteispohjoismaisessa RKO-ohjeistuksessa. Vaikka ohjeistus koskee kaikkia rotuja, erityisesti tarkkailtavia rotuja on 39.

Ovatko kaikki rodut yhtä ”sairaita”? Koskevatko jalostukselliset haasteet ja ongelmat kaikkia rotuja?

Suurimmat ongelmat ovat pääsääntöisesti kasautuneet tiettyihin rotuihin. Monissa roduissa tilanne on tällä hetkellä niin hyvä, ettei erityisiä toimenpiteitä tarvita. Kaikissa roduissa pitäisi kuitenkin jatkuvasti varmistaa, ettei mikään perinnöllinen ongelma pääse yleistymään.

Koskevatko jalostukselliset ongelmat myös monirotuisia?

Monirotuinenkin koira on juuri niin terve kuin mitä sen vanhemmiltaan saamat geenit antavat myöten. Esimerkiksi kahden lonkkavikaisen koiran yhdistelmä tuottaa todennäköisesti sairaita yksilöitä.

Kennelliiton ja rotujärjestöjen terveys- ja jalostusohjelmat toimivat vain rekisteröityjen rotukoirien kohdalla. Samojen periaatteiden tulisi kuitenkin koskea kaikkia koiria, riippumatta rekisteröinnistä, rodusta, roduttomuudesta tai monirotuisuudesta.

Mikä on jalostuksen tavoiteohjelma?

Jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) on kullekin rodulle koostettu tavoitteellinen ohjelma, joka antaa tietoa kyseisen rodun luonneominaisuuksista, terveystilanteesta ja jalostuksesta. Se sisältää rotujärjestössä yhteisesti päätetyt jalostustavoitteet sekä suositukset jalostuskoirille esimerkiksi terveystarkastusten suhteen. Koiran hankintaa suunnitteleva saa ohjelmasta paljon hyödyllistä tietoa, ja voi sen perusteella myös varmistaa kasvattajalta, että pentueen vanhemmat täyttävät jalostuskriteerit.

JTO on jaettu osioihin jalostuksen osa-alueiden mukaisesti.

Populaatio-osion tarkoitus on arvioida rodun jalostuspohjan laajuutta. Pienen jalostuspohjan aiheuttamat ongelmat ovat useimmiten seurausta suosittujen jalostusurosten tai sukujen suuresta jälkeläismäärästä.
Luonneosion tarkoituksena on kertoa minkälaista aktiviteettia ja omistajakokemusta rotu käyttöominaisuuksiensa vuoksi tarvitsee. Luonneosio kertoo myös esiintyykö rodussa luonneongelmia. Monet yhdistykset suosittelevat jalostuskoirien käyttämistä luonnetestissä, MH-luonnekuvauksessa tai Kennelliiton uudessa jalostustarkastuksessa (http://www.kennelliitto.fi/kasvatus-ja-terveys/kennelliiton-jalostustark...), jonka toinen osa keskittyy koirien käyttäytymisen mittaamiseen ja dokumentointiin. Jokaiseen rotuun pätee, että arkoja tai vihaisia koiria ei saisi käyttää jalostukseen.

Lisää luonteen ja käyttäytymisen mittaamisesta ja jalostuksesta.

Terveysosion tarkoituksena on listata rodun tarkkailua vaativat sairaudet, jotta niiden yleistyminen voidaan estää tai niitä voidaan rodussa vähentää. Rotujärjestöä kannustetaan listaamaan myös harvinaisempia rodussa esiintyneitä sairauksia, koska terveysosio toimii usein jopa eläinlääkärien hakuteoksena. Tieto rodussa esiintyneistä sairauksista voi auttaa diagnostiikassa. Pitkää harvinaisten sairauksien listaa ei siis kannata pelästyä.

Tietoa yleisimmistä perinnöllisistä sairauksista ja vioista.

Ulkomuoto-osion tarkoituksena on kiinnittää huomiota rodun oikeaan tyyppiin ja rakenteeseen sekä olemassa oleviin puutteisiin, jotka on huomioitava jalostuksessa. Osiossa kerrotaan mitkä ovat rodun käyttötarkoituksen kannalta välttämättömimmät rakenneominaisuudet, ja otetaan kantaa siihen, mahdollistaako nykyrakenne rodun alkuperäisen käytön. Lisäksi kerrotaan rodussa mahdollisesti esiintyvistä, hyvinvointia vaarantavista anatomisista ääripiirteistä. Apuna käytetään ulkomuototuomareille tarkoitettua ohjeistusta liioiteltujen piirteiden huomioimiseen näyttelyissä. Ohjeistuksessa mainitaan muun muassa, että kaikkien koirien tulee pystyä hengittämään normaalisti, myös liikkuessaan. Jalostuskoiran rakenteessa ja ulkomuodossa ei saa olla ohjeistuksessa mainittuja, hyvinvointia alentavia vikoja (Kennelliiton jalostusstrategia).

JTO:n strategiaosuudessa luodaan suuntaviivat sille, miten rodun jalostusta edistetään ja millä keinoilla pyritään vähentämään tai estämään ongelmien syntyminen. Jalostukseen käytettäville koirille annetaan suosituksia. Strategia tehdään 5 vuodeksi kerrallaan, jonka jälkeen se tarkistetaan ja tarvittaessa uudistetaan. Rotuyhdistyksen on edistettävä ja seurattava JTO:n suositusten ja strategian toteutumista.

Mikä on PEVISA?

Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma (PEVISA)

Jalostuksen tavoiteohjelman sisältämät suositukset ovat nimensä mukaisesti suosituksia, eivätkä vaikuta pentujen rekisteröintiin. JTO:n lisäksi yli sadalla rodulla on käytössä PEVISA-ohjelma, jossa jalostukseen käytettyjen koirien tulee olla tutkittuja tiettyjen perinnöllisten sairauksien ja vikojen varalta, jotta niiden pennut rekisteröidään.

Esimerkki PEVISA-ohjelmasta: rottweiler

  • Luonnetesti tai MH-luonnekuvaus: jalostuskoiralla oltava jompikumpi käytynä; keskeytetty testi ei kelpaa
  • Lonkkatutkimus: jalostuskoiralla saa olla enintään lievä lonkkanivelen kasvuhäiriö
  • Kyynärtutkimus: jalostuskoiralla saa olla enintään lievä kyynärnivelen kasvuhäiriö
  • Silmätutkimus: tietyt sairaudet estävät koiran jälkeläisten rekisteröinnin jalostusrekisteriin. Silmätarkastus on uusittava vähintään kahden vuoden välein
  • Koiran tulee astutushetkellä olla vähintään kaksivuotias
  • Koiralle rekisteröidään enintään 60 jälkeläistä. Viimeinen, rajan ylittävä pentue rekisteröidään kuitenkin kokonaisuudessaan.

Miten Kennelliitto valvoo PEVISAa?

Kaikki PEVISA-ohjelman koirakohtaiset tutkimus- ja testitulokset ovat julkista tietoa ja näkyvillä Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä. Järjestelmään kertyy vuosittain 60.000-80.000 uutta terveystutkimustulosta. Lisäksi järjestelmään kehitetään jatkuvasti uusia jalostuksen työkaluja ja tilastoja, kuten esimerkiksi jalostusindeksejä.

PEVISAn avulla on saatu edistymistä aikaan esimerkiksi usean rodun lonkkanivelten terveydessä.

Mitä minä voin tehdä koiranjalostuksen ongelmien vähentämiseksi?

Voit omalla toiminnallasi vaikuttaa siihen, millaisia pentuja kasvattajat kasvattavat. Omalla toiminnallasi voit tukea koirien hyvinvointiin panostavia kasvattajia ja varmistaa, että myös Kennelliiton ja rotuyhdistysten toimet ovat mahdollisimman tehokkaita.

Tulevaisuus

Mikä on koirien hyvinvoinnin ja terveyden tulevaisuus?

Ilman kaikkien tahojen yhteistyötä koirien hyvinvoinnin parantaminen ei onnistu.  Kennelliiton, kasvattajien, rotujärjestöjen, eläinlääkärien, tutkijoiden ja pennunostajien on kaikkien sitouduttava yhteisiin terveystalkoisiin. Tulevaisuudessa tarvitaan paljon myös valistustyötä, jotta tieto koirien tärkeiden ominaisuuksien perinnöllisyydestä ja jalostuksesta olisi yhä useamman saatavilla.

Tarvitaan myös mahdollisimman paljon tietoa yksittäisistä koirista. Pennunostajana teet rodullesi parhaan palveluksen, kun ilmoitat koirasi mahdollisista sairauksista ja luonneongelmista rotujärjestön tai -yhdistyksen jalostustoimikunnalle sekä vastaat rodun terveys-, luonne- ja kuolinsyykyselyihin. Kennelliittokin kerää terveyskyselyllä tietoa rotujen terveydestä. Voit ilmoittaa Kennelliiton jalostustietojärjestelmään myös koirasi kuoleman ja kuolinsyyn, jos se on tiedossa.

Tulevaisuudessa yhä useampaan rotuun tarvitaan kestävän kehityksen turvaamiseksi uutta perinnöllistä vaihtelua roturisteytysten muodossa. Kansallisten kennelliittojen on tärkeää tunnistaa tämä tarve ja mahdollistaa kasvattajien innovatiiviset, rotua eteenpäin vievät toimet. Suomen Kennelliitto toimii tällä kansainvälisellä saralla muun muassa DogWellNetissä, tuoden aktiivisesti esiin kasvattajien positiivisia kokemuksia roturisteytyksistä. Useissa muissa maissa vannotaan edelleen rotupuhtauden nimiin eikä osata nähdä roturisteytysten hyötyjä geneettisesti pienelle populaatiolle. Pelätään, että alkuperäiset rodut katoavat risteytysten myötä. Rotujen kotimaiden kasvava valveutuneisuus auttaa myös meitä täällä Suomessa.

Jalostus, Kennelliitto ja eläinsuojelulaki

Miten Kennelliitto suhtautuu eläinsuojelulakiin?

Jalostusstrategian periaatteita mukaillen Kennelliitto on ottanut kantaa eläinsuojelulain kokonaisuudistukseen sekä ehdottanut uuteen lakiin jalostusta koskevia kohtia. Kannanotossaan Kennelliitto haluaa korostaa jalostusvalintojen merkitystä koirien hyvinvoinnille ja toivoo, että jalostuksellisille toimenpiteille muodostuu riittävä painoarvo myös eläinsuojelulaissa.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti

Miksi koira pitäisi tunnistusmerkintä?

Kennelliitto ajaa yhdessä muiden eläinasiajärjestöjen kanssa kaikkien koirien pakollista tunnistusmerkintää, joka auttaisi myös koirien alkuperän ja pentutehtaiden jäljittämisessä.

Rekisteröinti Kennelliiton kantakirjarekisteriin (FI- tai ER-rekisteri) takaa, että pentueen vanhemmat täyttävät minimivaatimukset. Varmista, että yhdistelmä täyttää näiden lisäksi myös rodun harrastajien yhdessä päättämät jalostussuositukset. Jalostussuositukset sisältyvät rodun jalostuksen tavoiteohjelmaan.

Haluan ostaa kotikoiran, miksi sen pitäisi olla rekisteröity?

Rotukoiran rekisteröimättömyyteen ei ole olemassa hyväksyttävää syytä. Syyksi ei kelpaa, että koira on vain kotikoira eikä sen kanssa käydä näyttelyissä. Terveys ja hyvä luonne ovat tärkeimmät ominaisuudet myös kotikoiralle! Suurin osa näyttelykoiristakin on muuten ihan tavallisia kotikoiria.

Rotukoiran rekisteröimättömyys saattaa johtaa pentutehtaan jäljille. Älä tue pentutehtailua! Yleisimmät syyt rekisteröimättömyyteen ovat:

  • koiran emää pennutetaan liian tiheästi
  • koiran vanhempia ei ole tutkittu rodun perinnöllisten terveysongelmien varalta
  • koiran vanhempien terveystulokset eivät ole tarpeeksi hyviä pentujen rekisteröintiin
  • koiran vanhemmat eivät ole käyneet luonnetestissä tai –kuvauksessa (koskee esim. rottweileria).

Näissäkin tapauksissa koira voidaan rekisteröidä EJ- eli Ei jalostukseen –rekisteriin. EJ-rekisteröidyn koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä ollenkaan. Jos ostat EJ-rekisteriin merkityn koiran, ota etukäteen selvää EJ-rekisteröinnin syistä. Kasvattaja voi myös vapaaehtoisesti merkitä pennun EJ-rekisteriin, jos siinä on hänen mielestään jalostuskäytön estävä perinnöllinen vika. Tällainen koira soveltuu kuitenkin yleensä hyvin lemmikkikoiraksi.

Voiko monirotuisia koiria rekisteröidä Kennelliittoon?

Tunnistusmerkitty monirotuinen koira voidaan ilmoittaa Kennelliiton tunnistusmerkintä- ja omistajarekisteriin (FIX-rekisteri). Jos koira katoaa, voidaan tunnistusmerkinnän avulla todeta, mikä koira on kyseessä ja helpottaa omistajan löytämistä. FIX-rekisteriin merkityn monirotuisen tai rekisteröimättömän koiran kanssa voi myös osallistua joihinkin virallisiin kilpailuihin ja kokeisiin.

Tulevaisuudessa näille koirille kannattaisi tallentaa myös polveutumistietoja ja terveystutkimustuloksia. Jo tehdyistä, mutta rekisteröimättömistä roturisteytyksistä saataisiin näin tietoa, jota voitaisiin hyödyntää, kun joskus mietitään esim. roturisteytystä ja siihen sopivaa vierasta rotua. Harkituilla roturisteytyksillä voidaan parantaa vaikeuksiin ajautuneiden rotujen tilannetta. Kun polveutuminen ja ominaisuudet olisivat tiedossa, voitaisiin hyviä, rodunomaisia risteytyskoiria jopa ottaa rodun kantakirjan erikoisrekisteriin. Näin populaatiot olisivat avoimempia, ja pienen populaation aiheuttamia ongelmia voitaisiin paremmin välttää.

Pentua hankkimassa

Mihin asioihin koiranostajan tulisi kiinnittää huomiota ennen kauppoja?

  1. Tutustu rodun jalostuksen tavoiteohjelmaan (JTO) etukäteen. JTO antaa tietoa rodun luonneominaisuuksista, terveystilanteesta ja jalostuksesta. Rotujen JTO:t ovat luettavissa Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä. Voit tarkastaa Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä myös sen, onko kasvattaja allekirjoittanut kasvattajasitoumuksen ja sitä kautta sitoutunut käyttämään jalostukseen terveitä ja hyväkuntoisia koiria sekä antamaan avoimesti tietoa koiriensa ominaisuuksista. Suomalaiset koirankasvattajat ovat maailmanlaajuisia edelläkävijöitä koirien terveystulosten julkistamisessa avoimesti kaikkien nähtäville. Tutustu myös rotuyhdistyksen kautta rotuun.
  2. Jos hankit rotukoiran, varmista, että se on rekisteröity ja että sen vanhemmat täyttävät rodun terveys- ja luonnesuositukset.
  3. Koira tulee hankkia vastuulliselta kasvattajalta, joka noudattaa rotuyhdistyksen ja Kennelliiton jalostusohjeita. Vastuullinen kasvattaja käyttää jalostukseen vain terveitä koiria ja kertoo avoimesti niiden terveydentilasta. Tutustu kasvattajaan ennen pennunhankintaa.
  4. Jokaiseen rotuun pätee, että arkoja tai vihaisia koiria ei saisi käyttää jalostukseen. Siksi on myös tärkeää, että käyt katsomassa pentuja ja emää ennen pentujen luovutusikää. Näin voit tutustua emän käytökseen. Onko se sellainen koira, jonka haluaisit itsellesi?

Jos hankit monirotuisen koiran, varmista, että sen vanhemmat on tutkittu vanhempaisroduissa tyypillisesti esiintyvien perinnöllisten sairauksien varalta. Lisätietoa koiran hankinnasta saat Kennelliiton koiranomistajan peruskurssista.

Yhteenveto pennunostajalle

  • Selvitä valmiutesi koiran omistamiseen sekä sinulle sopiva rotu Kennelliiton Koiranomistajan peruskurssista netistä ja rotuyhdistyksen kautta
  • Jos ostat rotukoiran, varmista että se on rekisteröity
  • Jos ostat monirotuisen koiran, varmista, että se on hyvistä oloista. Hanki koiralle tunnistusmerkintä ja rekisteröi tieto merkinnästä sekä yhteystietosi esimerkiksi Kennelliittoon
  • Varmista, että rotukoiran vanhemmat täyttävät jalostuksen tavoiteohjelman suositukset
  • Varmista, että monirotuisen koiran vanhemmat on tutkittu vanhempaisrotujen perinnöllisten sairauksien varalta
  • Ilmoita rotukoirasi sairauksista rotuyhdistykseen ja/tai –järjestöön ja täytä myös Kennelliiton terveyskysely
  • Täytä Kennelliiton terveyskysely myös monirotuisesta koirasta
  • Kun koirasi kuolee, ilmoita siitäkin rodun yhdistyksiin sekä Kennelliittoon

Millaisia lieveilmiöitä ns halpapentutuonti voi aiheuttaa?

Rekisteröimättömien halpapentujen tuonti on joissakin suosiotaan viime aikoina rajusti kasvattaneissa roduissa lisääntynyt. Ulkomailta salakuljetetaan kokonaisia rekisteröimättömiä pentueita, valitettavasti usein huonoista oloista ja tutkimattomista vanhemmista. Pennut saattavat olla sairaita jo ostohetkellä. Ne on usein myös vierotettu emästään ja pentuesisaruksistaan liian aikaisin, mikä voi johtaa luonne-, käytös- ja hyvinvointiongelmiin.

Kennelliiton kaikkia rotuja koskeva jalostusstrategia linjaa, että jalostuskoiralla ei saa olla merkkejä sairaudesta tai hengitys- tai liikkumisvaikeuksista.
Kennelliitto on myös ehdottanut lisättäväksi uuteen eläinsuojelulakiin, että jalostukseen käytettävän koiran tulee olla kliinisesti terve. Kliinisesti terveellä koiralla ei ole merkkejä sairauksista, vioista, anatomisista ääripiirteistä tai rakenteellisista heikkouksista, jotka alentavat hyvinvointia tai estävät normaalin, lajityypillisen elämän.
Lisäksi Kennelliitossa sovelletaan yhteispohjoismaisia, rotukohtaisia ohjeita liioiteltujen piirteiden huomioimisesta koiranäyttelyjen ulkomuotoarvostelussa. Nämä ohjeet tulee huomioida myös jalostuskoirien valinnassa.