Historia
Koira kuntalaisena -projektin ansiosta koiraharrastus on saanut paljon positiivista julkisuutta ja koirien yhteiskunnallisen merkityksen ymmärtäminen on lisääntynyt. Konkreettisimmin arvostuksen lisääntyminen näkyy koiraveron perimisen lopettamisena eri puolilla Suomea sekä avustaja- ja kaverikoiratoiminnan leviämisenä.
Vuonna 1998 valmistuneessa Koira ja kotikunta -selvitystyössä tutkittiin koirien oloja muualla Euroopassa ja verrattiin niitä Suomeen. Vertailumaina olivat muun muassa Ranska, Sveitsi, Saksa ja Ruotsi. Muualta Euroopasta löytyi useita ideoita ja malleja, joita todettiin olevan soveltamiskelpoisia myös Suomen oloihin.
Toukokuussa 2000 Suomen Kennelliitto käynnisti Koira kuntalaisena -projektin, jonka avulla selvitystyön tuloksia pyritään soveltamaan maassamme. Projekti vie koiramyönteistä ja koiranomistajat huomioivaa viestiä eri sidosryhmille.
Koira kuntalaisena -projektin pitkän aikavälin tavoitteet ovat:
- Koiran ja koiranomistajan aseman parantaminen. Koirien hyödyllisyys tulee saattaa suuren yleisön ja päättäjien huomioon ja näin saada kohdistetuksi varoja koira-asioiden kehittämiseen.
- Koiramyönteisyyden ja koiraharrastuksen imagon nostaminen sekä julkisuuskuvan parantaminen.
- Edistää organisoitunutta koiratoimintaa ja saada uusia jäseniä niin Kennelliitoon kuin kennelpiireihin.
- Koiratoiminnan monipuolisuuden ylläpitäminen ja lisääminen muun muassa tutkimuksen avulla sekä eri yhteiskunnallisten tahojen saaminen mukaan toimintaan.
Paikallistasolla projektin tavoitteena on paikallistoimijoiden aktivoiminen pienimuotoisten hankkeiden välityksellä.
Koira kuntalaisena –projektista vastasi Nina Leinonen, joka siirtyi muihin tehtäviin maaliskuussa 2002. Taustalla toimi projektin ohjausryhmä, johon kuuluivat Pertti Kuopila (puheenjohtaja), Eeva Anttinen, Marjukka Silolahti, Kaija Unhola ja Maarit Nordström. Projektin linjaukset tehtiin ohjausryhmän toimesta.
Mitä on saatu aikaan?
Koira kuntalaisena -projektissa on toteutettu pilottiprojekteja, joiden avulla on mallinnettu erilaisten asioiden toteuttamista kennelyhteisössä. Piloteista saadut ohjeet on koottu kirjaseksi. Mallien käyttämiseen on mahdollista saada apua ja tukea Koira kuntalaisena -yhteyshenkilöltä Kennelliitosta.
Koira kuntalaisena pilottien kautta on mallinnettu:
1. Koirayhdistyksen perustaminen palvelemaan kaikkia kunnan koiraharrastajia. Mallinnus tehtiin Paimiossa. Yhdistyksen perustamiseen vaadittavien asiakirjojen mallikappaleet ovat vapaasti kaikkien koiraharrastajien käytettävissä. Yhtenä Koira kuntalaisena -projektin tavoitteena on saada jokaiseen Suomen kuntaan toimiva yleiskoirayhdistys.
2. Pieneläinhautausmaan perustamismalli mallinnettiin Sodankylässä. Jokaisella kunnalla on terveydensuojelulain määräämä velvollisuus osoittaa lemmikkieläinten hautaamiseen sopiva paikka. Sodankylässä hautausmaa perustettiin yhteistyössä kunnan ja paikallisen koirayhdistyksen kanssa.
3. Koirapuiston perustamismalli räätälöitiin Helsingissä Helsingin kaupungin rakennusosaston kanssa. Perustamismallista löytyvät mallipiirustukset ja kustannuslaskelmat, jotka ovat vapaasti kuntien käytettävissä.
4. Kuntalaisaloitteen tekemismallilla kannustetaan jokaista koiranomistajaa osallistumaan oman kuntansa päätöksentekoon tekemällä kuntalaisaloitteita. Aloitteen voi tehdä esimerkiksi koiraveron kumoamisesta, koirapuiston perustamisesta tai roska-astioiden lisäämisestä.
Kuntalaisaloitemalli (.doc)
5. Koira-asian tekeminen tutuksi jokaiselle suomalaiselle aloitettiin viemällä koira-asiaa kouluihin. Kotkassa kootiin Koira koulussa -opettajan opas, jonka avulla ala-asteen opettaja voi tuoda koira-asiaa eri oppiaineiden lomaan. Koululaispakettia voi hyödyntää myös kerhotoiminnassa. Koululaispaketin painos on tilapäisesti loppunut, mutta siitä on tulossa uusi korjattu painos.
6. Koira kaupungissa -opas toteutettiin Heinolassa. Oppaaseen kerättiin kaikki kaupungin koiranomistajia koskevat säännöt, kartta koirille tarkoitetuista alueista sekä koiranomistajalle tärkeät yhteystiedot kuten paikalliset koirayhdistykset ja eläinlääkärit yms. palvelut. Opas jaettiin jokaiseen kotiin, jolloin yhteiset pelisäännöt tulivat samalla tutuksi sekä koiranomistajille että koirattomille kaupunkilaisille. Sittemmin vastaavia oppaita on toteutettu myös muissa kaupungeissa Koira Jyväskylässä -opas (.pdf)
7. Koira kuntalaisena asiaa on viety eteenpäin osallistumalla kuntien luottamus- ja toimihenkilöille vuosittain järjestettäville Kuntamarkkinoille erilaisin koirateemoin vuodesta 2000 lähtien.
8. Koiranomistajan opas painettiin vuonna 2001 ja siihen kerättiin aktiiviselle koiranomistajalle tärkeää tietoa. Siitä löytyvät muun muassa kaikki siihen asti tehdyt mallit sekä koiranomistajien että kuntien käyttöön. Uusi korjattu painos oppaasta otettiin vuonna 2007, jolloin oppaan nimi muuttui "Koira kuntalaisena -oppaaksi". Tutustu Koira kuntalaisena -oppaaseen (pdf)
9. Koirien huomioon ottaminen asuinalueen suunnittelussa toteutettiin Heinolan asuntomessualueella. Alue suunniteltiin siten, että koira kuuluu luontevana osana yhteiskuntaan. Niille varattiin omia alueita kuten koirapolku, koirien uimaranta ja koirapuisto jo suunnitteluvaiheessa.
10. Vaasassa kokeiltiin koiratoimikunnan ottamista avuksi koira-asioiden hoitamisessa kaupungissa. Paikallisista koiraharrastajista koottiin ryhmä, joka toimi yhdessä koira-asioita hoitavien virkamiesten kanssa. Koiranomistajien mielipiteet ja ehdotukset otettiin huomioon esimerkiksi uusien koiranjätösroskapöttöjen sijainnin suunnittelussa.
11. Kaverikoiratoiminta aloitettiin Paimiossa ja Salpausselän kennelpiirin alueella. Kaverikoiratoiminnalla tuodaan iloa ja mielen piristystä koiravieraiden avulla esimerkiksi laitoksissa asuville vanhuksille tai vammaisille. Sittemmin toiminta on levinnyt ympäri maata ja jatkaa edelleen leviämistä. Tutustu kaverikoiratoimintaan.
12. Heinolan asuntomessuille tehtiin opas, jossa on käteviä vinkkejä jokaiselle koiranomistajalle siitä, miten voi pienin ratkaisuin helpottaa koiranpitoa kotona.
13. Jokakeväiseen negatiiviseen koiranjätöskeskusteluun on kehitelty ratkaisuja positiivisten toimintamallien kautta. Esimerkiksi Landbon pientaloyhdistys Sipoossa kehitti idean, jossa pientaloasukkaat sallivat tarralla koiranjätöspussien tiputtamisen yksityisiin roskapönttöihinsä.
Koira kuntalaisena -teema jatkuu ja luvassa on uusia hankkeita. Mukaan arvokkaan asian toteuttamiseen eli koiran yhteiskunnallisen aseman kohottamiseen pääsee ottamalla yhteyttä Kennelliiton Koira kuntalaisena -yhteyshenkilöön. Ensin on kuitenkin löydettävä paikallisesti merkittävä asia, jonka edistämisestä Koira kuntalaisena -teemaan voidaan luoda uusi malli. Samoin tulee löytyä paikallisia tekijöitä, koska tarkoituksena on ohjatusti aktivoitua paikallisesti.
Miten pääsee mukaan?
Jokainen koiraharrastaja ja koirayhdistys voi edistää Koira kuntalaisena -teeman toteutumista viemällä positiivista koirasanomaa eteenpäin.
Käytännön toimenpiteenä yksittäinen koiraharrastaja voi kerätä alueensa muut koiraharrastajat koolle ja aloittaa yhdessä toimenpiteet yleiskoirayhdistyksen perustamiseksi.
Jokainen koiraharrastaja voi aktiivisesti ottaa osaa asuinkuntansa asioihin tekemällä kuntalaisaloitteen. Jokainen kuntalaisaloite pääsee viralliseen käsittelyyn kunnan luottamuselimissä. Näin koira-asioihin liittyvät epäkohdat tulevat tietoisuuteen ja kirjatuiksi.
Koirayhdistykset voivat edistää koira-asioita kunnassaan osallistumalla aktiivisesti jo olemassa olevien koirille tarkoitettujen alueiden kunnossapitoon ja uusien alueiden perustamiseen.
Koirayhdistyksen voivat toteuttaa erilaisia tiedotuskampanjoita ja järjestää tapahtumia, joissa esimerkiksi esitellään koirien monipuolisuutta harrastusvälineenä ja tuodaan esille koiran postiivisia vaikutuksia hyvinvoinnille.
Jokainen koiraihminen voi edesauttaa koirien kitkatonta sulautumista ympäröivään yhteiskuntaan ja hyväksytyksi yhteiskunnan osaksi tulemista noudattamalla koiria koskevia lakeja, koiraetikettiä ja olemalla koiransa kanssa huomaavainen muita kanssaihmisiä kohtaan. Koiran kanssa liikkuessaan jokainen tekee joka hetki PR-työtä koiraharrastuksen eteen. Herätäthän siis koirasi koirasi kanssa positiivisia mietteitä!