Suomen Kennelliiton toko-toimikunta aloitti vuoden 1967 loppupuolella kehittämään seura- ja kääpiökoiraryhmille aktiivista toimintaa. Tämän tavoitteena oli yhteiskuntakelpoinen koira ja lisäharrastusta ko. ryhmille.
Perustajajäseniä olivat Kennelliiton hallituksen jäsen Börje Ehnberg, joka toimi puheenjohtajana ja idean isänä, koulutuspäällikkö Peggy Wasenius ja toimikunnan sihteeri Reijo Hagström. Toimikuntaan kutsuttiin Palveluskoiraliiton ylituomareita, jotka olivat asiasta kiinnostuneita: Eero Hoviniemi, Eino Kuosmanen ja Jörgen Bergström.
Toimikunta tutustui Ruotsissa oleviin virallisiin sääntöihin ja muotoili Suomen tokosääntöehdotuksen pitkälti ko. sääntöjen mukaisiksi. Muutamilla rotujärjestöillä oli jo pohjoismaista yhteistoimintaa, mm. snautserit olivat jo vuonna 1965 olleet mukana maaotteluissa. Myös villakoirat kilpailivat vastaavalla tavalla. Tokoa epävirallisesti harrastivat myös cockerspanielit ja mäyräkoirat. Tokotoimikunta loi säännöt, suunnitteli tuomarikurssit ja koulutusohjaajakurssit.
Ensimmäiset epäviralliset tokokokeet järjestettiin vuonna 1968 näyttelyiden yhteydessä, joista Hangon kaikkien rotujen näyttely oli ensimmäinen. Ensimmäinen kilpailijapari oli karkeakarvainen mäyräkoira, ohjaajanaan Zidy Musterhjelm. Tokotuomarikurssit toimikunta järjesti vuoden 1968 keväällä. Ensimmäisen tuomarikortin SKL hyväksyi 15.10.68. Tokon säännöt SKL:n valtuusto hyväksyi alkaviksi 1969 alusta virallisiksi.
Yhteiskuntakelpoinen koira teemalla koe vapautettiin vuonna 1974 kaikille roduille. Tuolloin luokkia oli kolme eli alokasluokka, avoin luokka ja voittajaluokka. Vuoden 1991 jälkeen tokossa on kilpailtu neljässä luokassa eli edellä mainittujen lisäksi tuli vielä erikoisvoittajaluokka.
Vuoden 1968 TOKO-säännöt (pdf)
Artikkeli tokosta (pdf)