Etusivu /
Toiminta /
Kokeet /
Suurriistan kokeet /
Suurriistan kokeet
Hirvi- ja karhukokeiden historia
Metsästyspystykorvaiset rodut ovat juuriltaan arktisen alueen koiria. Ne ovat kehittyneet rodullisesti viimeisen muutaman vuosisadan aikana nykyisen kaltaisiksi metsästyspystykorviksi. Jo kivikautiset esi-isämme toivat mukanaan jonkinlaisen metsästyspystykorvan, mutta nykyistä rotukirjoa ovat lisänneet eri puolilla Skandinaviaa kehittyneet pystykorvaiset tyypit.
Rotujen ja metsästystapojen kehitys
Suomen Pystykorvajärjestön alaiset rodut, suomenpystykorva ja karjalankarhukoira, ovat suomalaisia rotuja. Pohjanpystykorvan alkuperäisenä kotimaana pidetään Ruotsia.
Suomen Harmaahirvikoirajärjestön alaiset rodut, harmaanorjanhirvikoira ja mustanorjanhirvikoira, ovat norjalaisia rotuja. Jämtlanninpystykorva ja valkoinenruotsinhirvikoira ovat ruotsalaisia rotuja.
Suomen Laikajärjestön alaiset rodut, itäsiperianlaika, länsisiperianlaika ja venäläis-eurooppalainenlaika, ovat venäläisiä rotuja.
Edellä mainituista roduista tiettävästi vain suomenpystykorvan ja karjalankarhukoiran syntyjuuret pohjautuvat luonnonkantaan ja muut rodut ovat risteytysten kautta jalostettu omiksi roduikseen. Yhteistä näille roduille on riistan etsiminen ilma- ja/tai jälkivainua käyttäen, riistan löytymisen ilmaiseminen haukkumalla, paikallaan paimentaminen ja pakenemisyritysten estäminen.
Suomenpystykorvan ja pohjanpystykorvan pääasiallinen käyttö on toimia puuhun haukkuvana lintukoirana, mutta niitä on käytetty jonkin verran myös hirven, karhun, ja pienpetojen metsästykseen. Muilla edellä mainituilla roduilla on suurriistan metsästyskäyttö pääasiallisin metsästysmuoto, joskin poikkeuksiakin löytyy muun muassa laikoissa.
Koiran systemaattinen käyttö suurriistan metsästyksessä on historiallisesti uutta. Hirvet metsästettiin vaanimalla ja hiipimällä, suurpedoille viriteltiin ansoja, kaivettiin kuoppia ja pyydystettiin pesiltä erilaisilla pyyntivälineillä. Ruutiaseiden kehityksen ja lajien lisääntymisen myötä syntyi 1800-luvun puolivälissä tarve saada luotettava avustaja suurriistan metsästykseen. Tähän tarpeeseen ovat nykyiset metsästyspystykorvamme kehittyneet.
Kirjallisuudessa kerrotaan varmuudella jo 1870-luvulla suurmetsästäjä Ignoi Vornasen kierrelleen vanhempine poikineen ja musta-valkoisine koirineen karhun ja ilveksen pyynnissä ympäri Suomea. Tuolloin oli metsästäjiä ja etenkin kunnollisia pyyntikoiria harvassa ja riistasta ja erityisesti turkiksista sai hyvän hinnan.
Lähde: Suomen Pystykorvajärjestö 20 v.