Luolakoirien taipumuskoe

Luolakoirien taipumuskokeen (LUT) tarkoitus on jalostustyön suunnittelua varten selvittää koirien taipumukset ja sopivuus luolassa työskentelyyn. Niitä on järjestetty Suomessa jo 1900-luvun alusta alkaen erilaisin keinoputkin ja sääntöversioin. Nykyiset säännöt ovat olleet voimassa vuodesta 1995.

Luolakoirien taipumuskokeet ovat yleiset kaikille luolakoirarotuihin kuuluville koirille. Taipumuskokeeseen saavat osallistua kaikki 15 kuukautta täyttäneet luolakoirarotuihin kuuluvat koirat, joilla on virallinen näyttelypalkinto, sekä muihin rotuihin kuuluvat koirat, joista Kennelliiton valtuusto rotujärjestöjen esityksestä erikseen päättää ja jotka täyttävät Kennelliiton niille asettamat rekisteröintivaatimukset ja joilla ei ole Suomen käyttövalion arvoon oikeuttavaa tulosta keinoluolassa. Koiran on oltava tunnistusmerkitty sekä rokotettu määräysten mukaan.

Kiimassa olevat nartut saavat osallistua kokeeseen viimeisenä. Ne eivät saa liikkua koealueella tai sen läheisyydessä ennen omaa koevuoroaan.

Kokeeseen eivät saa osallistua sairas, sokea, kuuro, kivesvikainen tai ihmiselle vihainen koira eikä kantava narttu 30 vuorokautta ennen laskettua synnytystä eikä myöskään ennen kuin 42 vuorokautta on kulunut synnytyksestä.


Kokeen kulku

Koe koostuu kahdesta eri osiosta: tyhjän luolan tarkastuksesta ja varsinaisesta riistakokeesta.

Tyhjän luolan tarkastuksen tarkoituksena on todeta koiran kyky tarkastaa tyhjä luolasto mahdollisimman täydellisesti ja äänettömästi.

Varsinaisessa riistakokeessa hakupesässä reikäluukkujen takana on kettu, joka koiran on löydettävä (edettävä 10-15 cm etäisyydelle luukusta) ja ilmoitettava kuuluvasti riistan löytymisestä. Riistan löydyttyä reikäluukku avataan ketun takaa ja sille annetaan mahdollisuus siirtyä haarapesälle. Tarvittaessa tuomari siirtää ketun, jonka jälkeen koiran edestä avataan luukku ketun seuraamisen jatkumiseksi.

Koiran seuratessa ja aloittaessa painostuksen riistan edessä tuomari arvostelee koiran työskentelyn ottaen huomioon koirien erilaiset työskentelytavat. Hän arvostelee koirat ehdottoman oikeudenmukaisesti siten, että koirat arvostellaan kaikki samoin arvosteluperustein huomioimatta rotua. Koska kokeisiin saa osallistua eri rotuisia koiria, tuomari on perehtynyt koemuotoon osallistuvien koirien rodunomaiseen työskentelyyn.

Koiran työskentelyä voidaan pitää erittäin hyvänä tai erinomaisena vain, jos sen suoritus on täysin hallitseva. On huomioitava, että kokeen ennenaikainen keskeyttäminen on hyväksyttyä ainoastaan eläinsuojelullisin perustein. Kokeessa ei saa päästä syntymään otteita.

Koiran omistaja tai ohjaaja päästää koiransa luolaan omalla vastuullaan. Kokeissa saadaan ainoastaan käyttää tarhassa syntyneitä tarhakettuja eli puna- tai hopeakettuja. Kettujen on oltava rokotettuja, terveitä ja hyväkuntoisia. Ne eivät saa olla samana vuonna syntyneitä, puolustuskyvyttömiä tai tarpeettoman kovia. Kettu on aina vaihdettava kolmen koiran täysiaikaisen suorituksen jälkeen tai aiemmin, jos koirat ovat olleet erityisen kovia ja kettu on joutunut tavallista kovemman painostuksen alaiseksi.

Ketun on oltava vahingoittumaton, jotta sitä voidaan käyttää toistamiseen.


Kehitysasteet

Kokeissa osoittamiensa taipumusten perusteella koirat luokitellaan eri kehitysasteisiin.

Kehitysaste E = koira, joka kokeen aikana on läpäissyt ahdinkoputken, haukkumalla ilmoittanut löytäneensä ketun noin 3 m luolan suuaukosta sijaitsevasta hakupesästä ja on suorittanut hyväksyttävän työn sen jälkeen, kun kettu on siirretty päätepesään reikäluukkujen taakse. Haku- ja haarapesän välissä olevat umpiluukut ovat paikallaan. Koeaika on 10 minuuttia.


Kehitysasteet D-B

Kettu on aluksi noin 3 m luolan suuaukosta sijaitsevassa hakupesässä. Koiran on läpäistävä ahdinkoputki ja haukkumalla ilmoitettava ketun löytymisestä. Tuomari avaa luukun ketun takaa ja antaa ketulle mahdollisuuden siirtyä haarapesälle. Tarvittaessa tuomari siirtää ketun, jonka jälkeen koiran edestä avataan luukku, jolloin koiran on seurattava kettua. Koeaika on enintään 20 minuuttia.

Kehitysaste D = koira, joka kokeen aikana on osoittanut tyydyttävää taipumusta.
Kehitysaste C = koira, joka kokeen aikana on osoittanut hyvää taipumusta.
Kehitysaste B = koira, joka kokeen aikana on osoittanut erittäin hyvää taipumusta.
Kehitysaste A

Kettu on aluksi noin 3 m luolan suuaukosta sijaitsevassa hakupesässä. Koiran on läpäistävä ahdinkoputki sekä keskiputkessa oleva hiekkaeste, jonka korkeus on 18 cm ja harjaleveys 10 cm sekä haukkumalla ilmoitettava ketun löytymisestä. Tuomari avaa luukun ketun takaa ja antaa ketulle mahdollisuuden siirtyä haarapesälle. Tarvittaessa tuomari siirtää ketun, jonka jälkeen koiran edestä avataan luukku, jolloin koiran on seurattava kettua. Koeaika on enintään 20 minuuttia.

Kehitysaste A = koira, joka on kaksi kertaa aikaisemmin saavuttanut kehitysaste B:n sekä läpäistyään kokeen aikana ahdinkoputken ja hiekkaesteen on osoittanut erinomaista taipumusta. Kehitysaste A:n saavuttanut koira ei saa enää osallistua luolakoirien taipumuskokeeseen.


Pisteet

Koirille annetaan kehitysasteen lisäksi pisteitä: E-aste 20-29 p., D-aste 30-34 p., C-aste 35-39 p.,B-aste 40-44 p. ja A-aste 45-50 p. E-asteeseen pyrkivä koira voi saada hyväksytystä suorituksestaan ainoastaan E-tunnuksen, D-B asteeseen pyrkivä koira voi saada hyväksytystä suorituksesta D, C, tai B tunnuksen. A-asteeseen pyrkivä koira voi saada hyväksytystä suorituksesta joko D-, C-, B-, tai A-tunnuksen.

Saadakseen Käyttövalion arvon (KVA-L) on koiran suoritettava luonnonluolan tarkastus viimeistään A-asteen saavutettuaan. Luonnonluolan tarkastus suoritetaan maaluolassa, jossa on vähintään kaksi sisäänmenoaukkoa. Suorituksen arvostelee Kennelliiton pätevöimä luolakoirien ylituomari. Suorituksesta annetaan lausunto "hyväksytty" tai "hylätty". Tullakseen hyväksytyksi on koiran halukkaasti tarkastettava sille osoitettu tyhjä luonnonluola.