Jalostukseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi Suomen Kennelliitto ja rotujärjestöt ovat tehneet työtä vuosien ajan. Suomessa rekisteröityjen koirien jalostus ja kasvatus on järjestelmällisemmin ohjattua ja myös vaatimukset kasvattajia kohtaan ovat tiukemmat kuin esimerkiksi Englannissa. Lisäksi rekisteröidyille koirille tehdyt terveystutkimustulokset ovat julkisia. Suomen Kennelliitto julkaisee jalostustietojärjestelmässään rekisteröidyille koirille tehdyt terveystutkimustulokset. Ne ovat vapaasti selailtavissa osoitteessa
http://jalostus.kennelliitto.fi.
Koirankasvattajat koulutetaan Kaikki koirien kasvattajat pyritään kouluttamaan. Kennelliitto järjestää vuosittain yli 30 kasvattajan peruskurssia, joihin osallistuu vuosittain yli 2 000 kasvatustyötä aloittavaa henkilöä. Kennelnimen saaminen edellyttää kurssin suorittamista. Kurssin tavoitteena on lisätä koiratietoutta muun muassa koiran terveydestä, perinnöllisyydestä sekä jalostuksesta. Lisäksi Kennelliitto järjestää vuosittain myös muuta jalostukseen liittyvää koulutusta, kuten kursseja jalostusneuvojille. Jalostusneuvojat toimivat mm. rotujärjestöjen jalostustoimikunnissa. Lue lisää:
Kennelliitto kouluttaa vuosittain yli 2000 tulevaa koirankasvattajaa (pdf)
Rotukohtaiset ohjelmat ovat jalostuksen tietopaketteja Suomessa jokaisen rotujärjestön pitää huolehtia siitä, että sen alaiselle rodulle laaditaan oma Jalostuksen tavoiteohjelma (JTO). Ohjelmissa asetetaan keskeiset tavoitteet terveyden, luonteen ja käyttöominaisuuksien edistämiseksi sekä rotutyypillisyyden säilyttämiseksi. Jalostuksen tavoiteohjelma aloitettiin Suomessa 1980-luvulla. Nykyään yli 100 rodulla on oma, vaatimukset täyttävä ohjelma, jonka Kennelliitto on hyväksynyt.
JTO:n toteutumisen apuna voidaan osittain käyttää myös Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaa (PEVISA). Sen avulla voidaan vastustaa eräitä perinnöllisiä sairauksia ja vikoja sekä edistää geneettisen monimuotoisuuden säilymistä. Ohjelman avulla voidaan vaatia, että pentueen vanhemmilla on tietty terveystutkimustulos, kuten lonkkakuvaus-, silmätutkimus- tai sydänkuuntelutulos. Tutkimusten tulos voi vaikuttaa siihen rekisteröidäänkö koiralle jälkeläisiä. Lue lisää:
JTO ja PEVISA (pdf)
Erilaisten korille tehtävien terveystutkimusten määrä on ollut 2000-luvulla jatkuvassa kasvussa. Kennelliitto tallentaa kaikki rekisteröityjen koirien terveystutkimustiedot. Esimerkiksi vuonna 2008 lonkkakuvauksia tehtiin koirille 10 400, kyynärkuvauksia 8 044 ja silmätutkimuksia 19 543. Tilasto:
Koirien terveystutkimukset 2000–2008 (pdf)
Koiranäyttelyt palvelevat myös koirien jalostusta ja terveyttä Koiranäyttelyillä on tärkeä merkitys koiranjalostuksessa ja -kasvatuksessa. Näyttelyarvosteluissa tuomari kiinnittää huomiota koiran terveeseen rakenteeseen, rodunomaisen luonteeseen, käyttäytymiseen sekä rodulle tyypilliseen liikuntaan. Jokaisesta rodusta on laadittu rotumääritelmä, jossa kuvataan kunkin rodun erityispiirteet, kuten mittasuhteet, koko, vahvuusaste, väri, karvanlaatu ja liikkeet. Suomen Kennelliiton ja sen rotujärjestöjen jalostusohjeiden periaatteiden mukaan jokaisen jalostukseen aiotun koiran tulisi osallistua näyttelyihin. Lue lisää:
Ulkomuototuomarikoulutus (pdf)
Lue lisää internetistä: • Lisätietoa koiranjalostuksesta: www.kennelliitto.fi >
Jalostus ja kasvatus • Jalostusta ja kasvatusta koskevat säännöt ja ohjeet: www.kennelliitto.fi >
Säännöt ja lomakkeet > Jalostus ja kasvatus Lisätietoja:
Tiedottaja Elina Kelola, Kennelliitto, puh. (09) 8873 0296, 050 366 4809
26.1.2009