Koirien lonkkanivelen BLUP-indeksit ovat saatavilla 22 rodusta. Nämä rodut ovat belgianpaimenkoirat groenendael ja tervueren, bernhardinkoirat pitkä- ja lyhytkarvainen, berninpaimenkoira, bokseri, cockerspanieli, dobermanni, hovawart, kultainennoutaja, labradorinnoutaja, leonberginkoira, newfoundlandinkoira, novascotiannoutaja, pitkäkarvainen collie, rottweiler, saksanpaimenkoira, samojedinkoira, shetlanninlammaskoira, sileäkarvainennoutaja, suomenajokoira, suomenlapinkoira, suursnautseri ja tanskandoggi. Kyynärnivelindeksit löytyvät seuraavista roduista: berninpaimenkoira, kultainennoutaja, labradorinnoutaja, rottweiler ja saksanpaimenkoira.
BLUP-indeksi on ennuste eläimen jalostusarvosta, genotyypistä. Indeksi on tietyn aineiston perusteella laskettu arvio siitä, millaiset koiran perintötekijät ovat, eli mikä on koiran arvo jalostuseläimenä kyseisessä ominaisuudessa.
BLUP-indeksit ovat osa maa- ja metsätieteiden maisteri Katariina Mäen väitöskirjatutkimusta. Tutkimuksessaan Mäki analysoi lonkka- ja kyynärnivelen kasvuhäiriön perinnöllisiä tunnuslukuja. Aineistoina ovat Kennelliiton lonkka- ja kyynärniveltiedostot.
Indeksi lasketaan tilastollisesti ns. BLUP-eläinmalli-menetelmällä, jossa otetaan huomioon jokaisen eläimen tulokseen vaikuttaneita ympäristötekijöitä. Lisäksi indeksiin vaikuttavat eläimen oman tuloksen ohella kaikkien sen sukulaisten tulokset. Näin eläimen perinnöllinen taso saadaan kyseisessä ominaisuudessa esiin.
Eläinmalli-BLUP-menetelmä ottaa myös huomioon parituskumppanin tason ja populaatiossa ominaisuuden suhteen tehdyn valinnan. Tämän seurauksena eri vuosina syntyneet eläimet ovat indeksiensä suhteen vertailukelpoisia, ja perimältään huonotasoisen parituskumppanin kanssa saadut huonotasoiset jälkeläiset eivät huononna eläimen indeksiä. Sukutaulutietojen käyttö mahdollistaa nämä kummatkin asiat.
Rodun indeksien keskiarvo on 100. Se tarkoittaa, että rotuun nähden genotyypiltään keskiarvoinen koira saa tuloksen 100. Alle sadan koira on huonompi ja yli sadan koira parempi kuin aineistossa olevat rodun yksilöt keskimäärin. Mitä suurempi indeksi on, sitä parempi koira on genotyypiltään. Koiran indeksiin vaikuttaneiden lähisukulaisten määrä vaikuttaa indeksin varmuuteen. Mitä enemmän tutkittuja lähisukulaisia on, sitä varmempi on indeksi.
Käytännön jalostusvalintaa voidaan tehdä indeksien perusteella valitsemalla yhdistelmiä, joiden keskiarvo (nartun ja uroksen indeksien keskiarvo) on parempi kuin koko rodun keskiarvo eli yli 100. Tämä uroksen ja nartun indeksin keskiarvo vastaa suunniteltujen pentujen indeksien odotusarvoa. Kun tietoa koirista kertyy lisää, indeksejä päivitetään. Yksittäisen koiran indeksi muuttuu laskentakerrasta toiseen, jos siihen aiheen antavaa tietoa koirasta itsestään, sukulaisista ja muista rodun koirista saadaan lisää.
Lue lisää:
Tietoa mm. Katariina Mäen tutkimuksesta sekä hänen vastauksiaan yleisimpiin kysymyksiin (FAQ) BLUP-indeksistä:
Kokonaisvaltaisen koiranjalostuksen tuki ryKäytännön ohjeistus
saksanpaimenkoirien PEVISA-ohjelman mukaiseen BLUP-indeksien käyttöön.